Ympäristöjärjestöjen mukaan Metsä-Lapissa on säästynyt suojelualueiden ulkopuolella vielä laajoja, lähes täysin luonnontilaisia erämaisia alueita.
Järjestöjen mukaan Sallan, Savukosken, Kittilän ja Sodankylän kuntien pohjoisosiin sijoittuvat kohteet ovat Suomen laajimmat suojelemattomat vanhan metsän alueet Inarin eteläpuolella. Ne voitaisiin suojella nykyisiä suojelu-alueita laajentamalla. Metsähallituksen mielestä lisäsuojelulle ei kuitenkaan ole tarvetta.
Greenpeacen, Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton perjantaina julkaiseman raportin mukaan Metsä-Lapissa on noin 100 000 hehtaaria suojelematonta erämaata, josta noin 27 000 hehtaaria on metsämaata ja loppuosa tuntureita, soita ja kitumaita.
Raportissa kuvataan kahdeksan aluetta, joista pienin on 30 ja laajin 350 neliökilometriä.
Alueet ovat valtion omistamia. Ne on luokiteltu talousmetsiksi, joita on mahdollista hakata. Metsä-Lappi jäi pääosin helmikuussa solmitun niin sanotun metsärauhan ulkopuolelle.1990-luvulla ne rajattiin pois vanhojen metsien suojeluohjelman tutkimuksista.
Arvokohteissa hakkuu-uhka
Raportti pohjautuu vuosina 2003-2005 tehtyihin maastoinventointeihin. Alueiden valintakriteerinä on ollut puuston huomattava luonnontilaisuus sekä alueiden erämaisuus ja tiettömyys. Monet alueista ovat säästyneet hakkuilta syrjäisen sijaintinsa ja vähäpuustoisuutensa vuoksi.
"Kohteet rajautuvat valtaosin kansallispuistoihin tai erämaa-alueisiin, joten niiden suojelu voidaan järjestää nykyisiä suojelualueita laajentamalla", sanoo metsäasiantuntija Harri Hölttä Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Alueet ovat suojeluarvojen lisäksi arvokkaita myös taloudellisesti ja monikäytön kannalta. Raportin mukaan useilla sen kohteilla on hakkuu-uhka.
Raportin kohteet tutkittiin Metsähallituksen ja ympäristöjärjestöjen niin kutsutun dialogiprosessin yhteydessä, jossa täydennettiin Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelua. Inventoinneissa löytyi runsaasti uhanalaista ja vaateliasta vanhan metsän lajistoa.
Pohjoisessa suojeltu eniten
"Nämä alueet jätettiin aikanaan pois vanhojen metsien suojeluinventoinneista, koska niiden metsistä on jo suhteellisesti suojeltu enemmän kuin muualla Suomessa eli 40 prosenttia. Kun luontojärjestöt vaativat metsien suojelun nostamista Etelä-Suomessa kymmeneen prosenttiin, niin Metsä-Lapissa ei edes 40 prosenttia riitä", sanoo aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen Metsähallituksesta.
Alueet olivat mukana tarkasteluissa luontojärjestöjen kanssa, mutta yhteistä näkemystä lisäsuojelun tarpeesta ei löytynyt. Metsähallituksella valmistui äskettäin luonnonvarasuunnitelma, jossa myös raportin kohteet olivat mukana. Sen yhteydessä ei tullut suojeluesityksiä.
Parhaillaan metsähallitus tekee koko Metsä-Lapin kasvillisuusvyöhykkeen suojelun laadullista selvitystä.
Kolmannes koko alueesta on sellaista, että metsätaloustoimet ovat jossain vaiheessa mahdollisia. "Niin ei kuitenkaan tehdä, että koko alue hakataan sileäksi, vaan että osa tulee vuorollaan hakkuisiin."