Rovaniemi Lapin sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksista on runsaasti tehtävää, jotta ensi vuoden alusta voidaan tarjota lain edellyttämä pääsy kolmessa päivässä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle. Tällä hetkellä vain Inarin terveyskeskus pystyy tarjoamaan lääkäriajan kolmessa päivässä. Verkottuminen ja yhteistyön lisääminen ja kehittäminen sekä tiedonkulun nopeuttaminen ovat keinoja vastata Kansallisen terveysprojektin edellyttämiin vaatimuksiin. Mitä pienempi kunta on, sitä tärkeämpää on verkottua ja tehdä asioita toisten kuntien kanssa ja jopa seutukunnallisesti.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän aloittamakierros maan terveyskeskuksiin Kansallisen terveysprojektin vaatimusten toteuttamisedellytysten turvaamiseksi aloitettiin Rovaniemeltä maanantaina. Lapin sairaanhoitopiirin alueen kuntien päättäjät ja terveyskeskusten johtohenkilöt pohtivat, mitkä ovat Lapin terveyskeskusten mahdollisuudet tarjota vuoden alusta hoitoon pääsy lain edellyttämässä ajassa. Sitä vaikeuttaa se, että Lapin kunnilla on jatkuva rahapula ja terveyskeskuslääkäritilanne paheni viime vuoden aikana entisestään.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin terveyskeskuslääkärien viroista oli lokakuun alussa peräti 27,9 virkaa täyttämättä eikä niissä ollut minkäänlaista hoitajaa. Lapin sairaanhoitopiirissä tilanne oli hieman parempi eli 16,3 prosenttia viroista oli vailla minkäänlaista hoitajaa. Tilanne kuitenkin vaihtelee koko ajan.
Lähiaikoina terveydenhuollon kenttä kokee muutoksen myös siitä syystä, että hoitajakunnasta iso osa jää eläkkeelle ja Lappi joutuu taistelemaan koulutetusta henkilökunnasta. Ranuan kunnan johtavan lääkärin Timo Peisan mukaan maakunnasta tulee viestejä, joiden mukaan päteviä sijaisia on vaikea saada jo nyt. Peisa suositteleekin, että kunnat palkkaisivat kiireellisesti henkilökuntaa vakinaisesti, sillä hoitajakunnasta lähtee eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä peräti 43 prosenttia. Myös Lapin väestö ikääntyy huolestuttavasti, sillä vanhusten määrä tuplaantuu 20 vuoden aikana.
Hyvätkin puolensa
Lapissa on hyvä terveyskeskusverkko ja niissä hyvä varustus. Johtaville lääkäreille tehdyssä kyselyssä hyviksi puoliksi todetaan henkilöstön korkea ammattitaito, työyhteisön hyvä henki, hyvä yhteistyö erikoissairaanhoitoon sekä tietotekniikan soveltaminen. Vastaanottoja ja osastoja pidetään toimivina, poliittiset päättäjät ovat sitoutuneita ja pienet yksiköt pystyvät reagoimaan nopeasti.
Jatkuvat rahapulan ja säästöjen lisäksi ongelmaksi koetaan henkilöstön rekrytointi, ajanvarauksessa aikojen puute, päivystyksen turha kuormitus, erityispalvelujen järjestäminen ja turismin aiheuttama lisäpalvelutarve.
Ylilääkäri Kati Myllymäki sosiaali-ja terveysministeriöstä painotti, että terveyskeskusten yhteistyön lisäämisen ja kehittämisen lisäksi on käyttöön otettava myös muita keinoja. Lääkärien ja hoitajien työnjaon tarkastelu on yksi niistä, samoin työparina työskentely. Jotta terveyskeskuksiin saataisiin lääkäreitä, myös muuhun kuin palkkaukseen on kiinnitettävä huomiota. Jos nuoret lääkärit joutuvat työskentelemään terveyskeskuksiin ilman perehdyttämistä, on selvää, ettei tehtäviin ole tungosta.
Myllymäki epäili, ettei viime aikoina esille tullut lääkärien yrittäjämallikaan toisi lääkäripulaan oleellista helpotusta. Hän perusteli sitä sillä, että kun keikkalääkärit eivät nytkään halua tehdä työtä viittä päivää viikossa, niin miten he ryhtyisivät yrittäjälääkäreiksi.
Kokemukset yrittäjälääkäreistä Norjassa eivät ole Myllymäen mielestä kovin hyvät. Sillä keinoin ei ole saatu syrjäseuduille lääkäreitä.