Lapissa har­maa­ta ta­lout­ta

Harmaa työvoima on merkittävä ongelma Lapin rakennustyömailla. Keskusrikospoliisin Pohjoisen osaston päällikön Pentti Yli-Nivan mukaan vilkastunut rakentaminen näkyy pimeän työvoiman käyttämisessä ympäri Lappia.

Laillisesti töissä. Rakennusteollisuudessa ongelmana ovat myös henkilöstön vuokrausfirmat. Jos yritys tarjoaa työntekijää 10 euron tuntihintaan, kaikki maksut eivät ole kohdallaan.
Laillisesti töissä. Rakennusteollisuudessa ongelmana ovat myös henkilöstön vuokrausfirmat. Jos yritys tarjoaa työntekijää 10 euron tuntihintaan, kaikki maksut eivät ole kohdallaan.

Harmaa työvoima on merkittävä ongelma Lapin rakennustyömailla. Keskusrikospoliisin Pohjoisen osaston päällikön Pentti Yli-Nivan mukaan vilkastunut rakentaminen näkyy pimeän työvoiman käyttämisessä ympäri Lappia.

Rakennusteollisuus RT:n mukaan harmaan työvoiman käyttö on keskittynyt erityisesti Lapin lomakohteisiin ja pääkaupunkiseudulle.

Tällä hetkellä keskusrikospoliisin Rovaniemen yksikössä on tutkinnassa kaksi tapausta, joihin liittyy pimeän työvoiman käyttöä. Molemmat tapaukset ovat siinä vaiheessa, ettei Yli-Niva kommentoi niitä enempää.

"Uskon, että suurin osa toimii lähes oikein, mutta jos joukossa on 10-20 prosenttia laitonta toimintaa, se on rahallisesti merkittävä määrä", Yli-Niva sanoo.

Kaikkiaan harmaan talouden kustannukset arvioidaan yli miljardiksi, joka on noin 4-5 prosenttia koko bruttokansatuotteesta.



Pääurakoitsijoille enemmän vastuuta


Harmaan työvoiman ongelmat liittyvät aliurakoitsijoiden toimintaan eli niin sanottuihin "reppufirmoihin". Nämä firmat tekevät työt ja vaihtavat sen jälkeen nimeä.

Yli-Nivan mukaan pääurakoitsijoilla pitäisi olla velvollisuus selvittää ja olla perillä siitä, miten aliurakoitsijat hoitavat asioitaan ja palkkaavat henkilöstöä.

"Monet pääurakoitsijat voivat kyllä epäillä, ettei kaikki ole kunnossa, mutta kun työt tehdään edullisesti, asia jää siihen", hän huomauttaa.

Rakennusteollisuuden RT:n varapuheenjohtaja Mikko Kurtti näkee ongelman samanlaisena.

"Isot ja pilkotut projektit ovat ongelmallisia. Yhdessä työkohteessa työskentelee monen eri aliurakoitsijan työntekijät, eikä kenelläkään ole mitään tietoa kokonaisuudesta."

RT:n johtaja Jyri Mäkelä kertoo, että heidän järjestöönsä kuuluvien yritysten on aina tarkistettava sopimusta tehdessään aliurakoitsijoiden taustat ja vastuuhenkilöt.

"Näiden velvoitteiden täyttämistä myös seurataan määräajoin koko urakkasopimuksen ajan".

Työministeriö esitti keväällä, että rakennustyömaille pitäisi tuoda pakolliseksi sähköinen kulunvalvonta. Jokaisella työntekijällä pitäisi olla näkyvä tunniste, jossa käy työnantaja.

Kurtin mukaan ongelmana on niin resurssit kuin se, ettei kaikkia työmaita ei voida aidata.



"Rakennusliiton ratsiat kaksinaamaisia"


Rakennusliitto tekee suomalaisille rakennustyömaille säännöllisiä ratsioita, joilla harmaan työvoiman käyttöä yritetään saada kuriin. RT:n varapuheenjohtaja Mikko Kurtti arvostelee liiton toimintaa kaksinaamaiseksi.

"Jos harmaa talous mielletään rakennustyömaiden ongelmaksi, niin yli puolet suomalaisista omakotitaloista on rakennettu pimeästi. Nämä rakentajat ovat Rakennusliiton jäseniä, eikä tähän puututa millään tavalla. Hyvin harva omakotitalon rakennuttaja maksaa vaaditut sosiaaliturvamaksut, eivätkä nämä liiton jäsenet edes lähtisi tekemään työtä, jos kaikki maksut otettaisiin palkasta. Muita rakennustyömaita Rakennusliitto kyllä ratsaa hyvin näkyvästi. Minusta tämä on kaksinaamaista."

RT:n mukaan tilannetta voitaisiin korjata kotitalousvähennyksen laajemmalla käyttöönotolla.

"Minusta se olisi koko kansantalouden kannalta parempi ratkaisu, että kotitalousvähennyksen katto poistettaisiin ja työpalvelut olisi suoraan vähennettävissä verotuksessa".

Ilmoita asiavirheestä