Valkoinen lapin- eli pohjoissuomenkarja voi hyvin Pelson vankilan navetassa. Vankilatilan lehmien lukumäärä pidetään noin 60 yksilössä, mutta ylijäämälle on ottajia. Alkuperäisrodut kiinnostavat jo tehotiloillakin.
Tutkija Juha Kantanen maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo, että lapinlehmiä on otettu niin huippukarjan joukkoon kuin maalle palaavien ainoaksi eläimeksi, lemmikiksi.
"Moni haluaa osallistua konkreettisesti vanhan rodun säilyttämiseen. Varmasti myös 170 euron suuruinen alkuperäisrotutuki lisää kiinnostusta. Joku saattaa harjoittaa jalostusta omin päinkin rotuja sekoittaen. Itse soisin kuitenkin kunkin rodun pysyvän puhtaana", Kantanen toteaa.
Lisää lehmiä
Pohjois- ja itäsuomenkarjan lehmiä on nyt molempia noin 350. Jotta rodut voitaisiin poistaa uhanalaisten listalta, pitäisi määrän vielä kolminkertaistua. Kantanen on tavoitteen suhteen toiveikas.
"Rotuja voitaisiin hyödyntää monipuolisesti erikoituotteiden tuotannossa. Historian ja tarinoiden avulla voidaan luoda myyviä mielikuvia ja imagoa. Norjassa tässä on jo onnistuttu harvinaisen lammasrodun kanssa", Kantanen kertoo.
Alkuperäisrotuja voitaisiin käyttää jopa terapiatyössä. Vankiloissa on jo kauan sitten huomattu, että eläinten kanssa työskentely pehmentää kovankin vangin luonnetta ja antaa tilaa tunteiden näyttämiselle. Lapinlehmä tai suomenhevonen voisi olla oiva, muistin lukkojakin avaava lemmikki myös vanhusten hoitokodeissa.
Itä- ja pohjoissuomenkarjasta kerätään kattavat alkiopankit eläingeenivarojen pitkäaikaista säilytystä varten. Pakasteeseen halutaan kattava otos kunkin sukupolven geneettisestä vaihtelusta. Alkioiden ja siemenannosten säilyttäminen on tärkeää myös geneettisten riskien ja tarttuvien tautien varalta.
Luonnosta aikoinaan otetut eläimet, niiden perinnölliset erot ja vuosituhansien kuluessa kehittynyt geneettinen vaihtelu muodostavat pohjan kotieläinten jalostukselle. Nyt käytetään lähinnä Länsi-Euroopassa jalostettuja tai Euroopasta Pohjois-Amerikkaan vietyjä ja siellä kehitettyjä eläinrotuja.
Ominaisuudet hyödyksi
Satoja kotieläinrotuja on jo hävinnyt. Jäljellä olevien säilyttäminen on tärkeää niin taloudellis-biologisin, tieteellisin kuin kulttuurihistoriallisinkin syin. Jokaisella rodulla voi olla ominaisuuksia, joista on hyötyä tulevaisuuden eläinjalostuksessa.
Pelson vankila on toiminut paitsi lapinlehmän, myös suomenlampaan ja suomenhevosen säilyttäjänä 1980-luvun puolivälistä lähtien.
Vankilan luomutilalla tärkeintä ei ole tehotalous vaan mielekkään työn löytäminen vangeille. Siksi keskimääräistä vähemmän lypsävät lapinlehmät sopivat hyvin kokonaisuuteen.