Pääkirjoitus

Lä­pi­nä­ky­vyyt­tä säh­kö­las­kui­hin

Energia, energiavero, liikevaihtovero ja loppusumma.Toisella sivulla erittely energian kulutuksesta ja laskun koostumuksesta.

Energia, energiavero, liikevaihtovero ja loppusumma. Toisella sivulla erittely energian kulutuksesta ja laskun koostumuksesta. Siinä esimerkki ruotsalaisesta sähkölaskusta.

Suomessa löytyy tasausmaksua, arviomaksua, lukemamaksua, ykkössähköä, kakkossähköä, sähkönsiirtomaksua ja niin edelleen, vähän kulloisestakin sähköntoimittajasta riippuen. Niiden seassa erilaisia kWh-lukemia.

Vuodesta 1998 on yksityishenkilö voinut ostaa sähkönsä vapaasti miltä yhtiöltä tahansa. Alkuvaiheessa muutokset olivat hyvin vähäisiä. Pääsääntöisesti asiakkaat eivät tehneet mitään.

Nyt kilpailuttaminen on lisääntynyt ja markkinointi on muuttanut luonnettaan. Sähkösopimuksia saatetaan kaupata jo kauppojen tuulikaapeissa ja uusia pelaajia on ilmestynyt kentälle. Vielä ei touhu muistuta kännykkäliittymien kauppaa mutta siihen suuntaan ollaan menossa.

Ongelmana on, että iso osa asiakkaista on tässä hukassa. Monella ei edelleenkään ole omasta sähkölaskustaan muuta käsitystä kuin että sellainen tulee säännöllisesti ja maksaa pitää. Kun laskua ei osata tulkita, ei myöskään erilaisia tarjouksia osata kriittisesti vertailla.

Tuloksena moni saattaa maksaa sitkeästi paljon, vaikka voisi päästä vähemmällä. Toisessa ääripäässä asiakas saattaa sortua lupauksiin, jotka kuulostavat hyviltä ja halvoilta mutta saattavat todellisuudessa olla jotain aivan muuta. On esiintynyt toimintatapoja, jotka ovat johtaneet kuluttajaviraston ja energiamarkkinaviraston huomautuksiin ja uhkasakkoihin.

Mitä kehnommin kuluttaja ymmärtää omaa sähkölaskuaan, sitä herkemmin hän joko jatkaa aina vain entiseen tapaan tai sortuu markkinointiin, jonka ehtoja ei oivalla. Kuuluu tietysti kansalaistaitoihin pystyä lukemaan omia laskujaan. Tosiasiassa jo pelkkä kWh-lyhenne saattaa saada monet luopumaan leikistä, saati jos se esiintyy monessa oudossa sarakkeessa.

Energiamarkkinavirasto julkaisee kiitettävästi sähkön hintavertailua, josta esimerkiksi käy ilmi, että lähes kaikkialla Suomessa omakotitalon omistaja voi tarjouksia etsimällä säästää kolminumeroisen summan rahaa vuodessa. Mutta kilpailun edistämiseksi myös suomalaisille sähkölaskuille on tehtävä jotain.

Sähkönmyyjien etu saattaa olla, etteivät läheskään kaikki kuluttajat edes yritä hahmottaa sähkölaskunsa todellista koostumusta. Kuluttajien etu se ei ole. Sähkön hinnanmuodostuksen selkeyden hyväksi on paljon tehtävää ja energiamarkkinavirasto voisi siihen kannustaa.