Lapin yliopistoa voidaan pitää presidentti Urho Kekkosen ajan aluepolitiikan tuloksena. 30 vuotta myöhemmin yliopiston toimintaympäristö on pitkälti muuttunut. Erityisesti tutkimuksen ja koulutuksen yhä vahvempi kansainvälistyminen on asettanut myös suomalaisen yliopistolaitoksen uuteen tilanteeseen.
Lapin yliopistoa voidaan pitää presidentti Urho Kekkosen ajan aluepolitiikan tuloksena. 30 vuotta myöhemmin yliopiston toimintaympäristö on pitkälti muuttunut. Erityisesti tutkimuksen ja koulutuksen yhä vahvempi kansainvälistyminen on asettanut myös suomalaisen yliopistolaitoksen uuteen tilanteeseen.Lapin yliopisto on vuosikymmenten aikana kehittynyt alueellisesta ja kansallisesta vaikuttajasta kansainvälisen tiedeyhteisön jäseneksi. Globalisaatio murtaa samalla perinteistä kansallista keskus-periferia-ajattelua.
Pohjoisuus ja arktisuus ei merkitse enää periferiaa tai syrjäseutua, vaan se on alettu nähdä yliopiston voimana. Tulevaisuus näyttää, miten Lapin yliopisto kykenee edelleen uudistumaan ja tätä kautta menestymään muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä.
Yliopiston tutkimuksen profiilialueena on arktinen ja pohjoinen tutkimus sekä matkailututkimus. Arktisen ja pohjoisen tutkimus on niin temaattisesti kuin alueellisesti laajaa yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimusta. Matkailun tutkimus suuntautuu aluevaikuttamiseen sekä liiketoimintaan ja sisältää idean matkailusta laajasti: liikkumisena, ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutuksena, elämyksinä ja pedagogisina elämänkokemuksina..
Lapin yliopisto on paitsi tiede- myös taideyliopisto, mikä antaa tutkimuksen strategisiin kärkiin oman lisänsä. Taiteiden tiedekunnan taiteen ja muotoilun tutkimuksella on vahva sidos kriittiseen yhteiskuntatutkimukseen, hyvinvointiin, ympäristöön ja luontoon. Näiltä osin Suomen kaksi muuta taideyliopistoa, Aalto-yliopisto ja fuusion kautta seuraavalla hallituskaudella oletettavasti perustettava tuleva Suomen taideyliopisto eroavat selkeästi Lapin yliopistosta.
Aalto-yliopisto ja Lapin yliopisto edustavat taideyliopistokentällä sovellettuja taiteita: Aallossa liikeideana on taiteen kaupallistaminen, kun taas Lapissa toimitaan taiteen, hyvinvoinnin ja luonnon vuorovaikutuksen pohjalta.
Lapin yliopiston uudistetussa strategiassa on arktinen ja matkailututkimuksellinen profiili saanut rinnalleen tutkimuksen täsmälliset painopisteet. Pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ, toiseksi kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus ja kolmanneksi palvelumuotoilu ovat niitä teemoja, joilla yliopisto profiloituu kansainvälisessä tutkimuksessa ja taiteellisessa toiminnassa.
Painoalat vastaavat Lapin koulutuskonsernin strategisia painoaloja, joita toteuttamassa yliopiston rinnalla on kaksi ammattikorkeakoulua ja kaksi ammatillista toisen asteen koulutusorganisaatiota.
Tutkimuksen painopisteet linkittyvät sisällöllisesti toisiinsa. Yhteisiä, toisiaan leikkaavia alueita ovat esimerkiksi saamelais- ja alkuperäiskansatutkimus, matkailu sekä kestävyyden teema yleisenä tutkimustavoitteena.
Pohjoisen alueella korostuvat sosiaaliseen hyvinvointiin ja työn muutoksiin liittyvät kysymykset. Pohjoinen alue tarjoaa haasteita uudenlaisen pohjoisen hyvinvointipolitiikan ja sen käytäntöjen kehittämiselle. Pohjoisen alueelle on samanaikaisesti ominaista marginalisoituminen ja voimakas taloudellinen kehittäminen. Ilmastomuutoksen myötä pohjoisen merkitys globaalissa taloudessa kasvaa edelleen muun muassa uusien logististen kauppareittien takia.
Pohjoisen hyvinvoinnin osatekijöitä ovat tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä yhteisöllisesti kestävät elinkeinoelämän rakenteet. Pohjoisen hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, millaista työtä alueella tehdään, kuka sitä tekee ja millaisiin lähtökohtiin se perustuu. Tutkimusalue on haastava.
Kestävä kehitys tarkoittaa yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan kehitystä, joka ei vaaranna tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Kestävän kehityksen ydinkysymyksenä pidetään taloudellisen ja ekologisen kestävyyden yhdistämistä. Kehitystä voidaan kuitenkin arvioida myös sosiaalisen, poliittisen, oikeudellisen ja kulttuurisen kestävyyden kannalta. Kaikki nämä ulottuvuudet ovat eri tavoin sidoksissa toisiinsa. Kestävästä kehityksestä voidaan puhua myös taiteen ja muotoilun näkökulmasta tarkastellen laajasti ihmisen muokkaamaa ympäristöä, esinemaailmaa ja koko kulttuuria. Kestävää kehitystä ohjataan oikeudellisilla normeilla.
Palvelusektori on nykyään sekä tuotannon arvolla että työllisyydellä mitattuna laajin talouden toimiala kaikissa OECD-maissa. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan liiketaloudellista palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin asiakkaan palvelukokemuksen laadun näkökulmasta.
Kiinnostus palvelumuotoilua kohtaan on viime vuosina lisääntynyt sekä yrityselämässä että akateemisessa tutkimuksessa, erityisesti muotoilualan tutkimuksessa, liiketaloustieteellisessä palvelututkimuksessa ja matkailututkimuksessa. Kun taidetta käytetään myös taideinstituutioiden ulkopuolella taiteen ulkopuolisiin päämääriin, kuten sosiaalityöhön tai laajemmin hyvinvoinnin edistämiseen, puhutaan taidelähtöisistä palveluista.
Yliopiston ja kahden ammattikorkeakoulun sisällöllinen konserniyhteistyö, jonka ydin on koko konsernin yhteisen innovaatio-ohjelman ja yliopiston kolmen tutkimuksen painopisteen yhteys, mahdollistaa kolmen organisaation muodostaman kokonaisuuden kehittymisen globaalisti merkittäväksi arktiseksi tutkimuskeskittymäksi.
Kirjoittaja on Lapin yliopiston rehtori.