Oulu
Lapin yliopisto on yksi Suomen tehokkaimmista yliopistoista. Myös Helsingin ja Turun yliopistot osaavat hyödyntää voimavaransa, mutta Suomen toiseksi suurimmaksi yliopistoksi nousseen Oulun sijoitus on keskinkertainen.
Turun yliopiston kasvatussosiologian tutkimuskeskuksen julkaisemassa raportissa tutkittiin yliopistojen kustannus- ja tuotantotehokkuutta sekä yliopistojen roolin- ja tarkoituksenmukaisuutta vuosina 1981-2001. "Täytyy muistaa, ettei tämä ole mikään missikilpailu, jossa joku voittaa ja toinen häviää", professori Osmo Kivinen selventää.
"Tehokkuuden mittaaminen on monimutkaista, ja tuloksiin vaikuttavat hyvin monet tekijät. Tässä tutkimuksessa on suhteutettu yliopistojen budjettirahoitus, henkilöstö ja tilat tuloksiin, joita ovat tutkinnot, julkaisut ja ulkopuolinen rahoitus."
Lapin yliopiston ensimmäinen vararehtori Jukka Mäkelä pitää tutkimuksen tuloksia odotettuina, sillä Lapissa on työskennelty vuosia tehokkuuden lisäämiseksi. Tähän on päästy sisäisen rahoitusmallin kautta. "Jaamme varat yliopiston sisällä samalla logiikalla kuin opetusministeriö myöntää ne meille. Rahaa saavat eniten ne alat, joilta odotetaan eniten tuloksia."
Tutkimuksessa verrattiin rahoituksen ja tulosten suhdetta, eli kustannustehokkuutta sekä henkilöstön ja tilojen suhdetta tuloksiin, eli tuotantotehokkuutta. Lapin yliopiston tuotantotehokkuusindeksi oli suurempi kuin optimi. Tämä johtuu Mäkelän mukaan siitä, että hajallaan sijaitsevista toimitiloista on vähän kuluja. "Tilanne muuttuu hieman, kun toimitilamme yhtenäistyvät."
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen toteaa tutkimustulosten olevan myös Oulun osalta suurin piirtein sitä, mitä yliopistolla ollaan ajateltukin. "Jos olemme panostukseltamme Suomen kakkosyliopisto, pitäisi meidän olla sitä myös tuloksellisesti. Nyt emme yllä siihen kaikilla tieteenaloillamme." Lajunen toteaa, että Oulussa tulee tehostaa tutkijakoulutusta ja pohtia, miten tiloja käytettäisiin entistä tehokkaammin.
Oulun tehokkuutta syö osaltaan myös se, että yliopisto on kasvanut melkoisesti tutkimusaikana eli viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. "Olemme tehneet paljon investointeja, joiden tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Esimerkiksi teknillisen tiedekunnan opiskelijamääriä on olennaisesti lisätty, eivätkä nämä opiskelijat ole vielä ehtineet valmistua saati tehdä jatkotutkintoja."
Tarkoituksenmukainen yliopisto
Oulun yliopisto ei kivunnut kärkijoukkoon tehokkuudessa, mutta se sai tutkimuksessa opetusministeriön mallioppilaan maininnan.
"Oulun lisäksi Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen toiminta on sekä tarkoituksenmukaista että roolinmukaista jokaisella sektorilla, eli koulutuksessa, tutkimuksessa ja ulkopuolisessa rahoituksessa. Nämä yliopistot käyttävät niille osoitetut osaamisresurssit optimaalisesti suhteessa rahoittajan odotuksiin", Osmo Kivinen selventää.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi, että teknillistä tiedekuntaa rahoitettaessa odotetaan valmistuvaksi esimerkiksi tietotekniikan diplomi-insinöörejä, joita sitten valmistuu odotusten mukaisesti työelämään. Yliopiston toiminta on vastannut myös sen omia tavoitteita.
Oulun yliopisto saa ulkopuolista rahoitusta Tekesiltä, Suomen Akatemialta ja EU:n rakennerahastosta. Myös suoraa yritysrahoitusta tulee merkittävästi.
"Strategianamme on olla kehityksen veturi Pohjois-Suomessa. Olemme satsanneet opetukseen ja tutkimukseen elinkeino- ja talouselämän tarpeet huomioon ottaen. Mielestäni olemme onnistuneet siinä hyvin, sillä meiltä valmistuneista kaksi kolmasosaa työllistyy Pohjois-Suomeen ja noin 50 prosenttia Ouluun, eli hyöty kanavoituu alueellemme", Lajunen toteaa.