Korkeakoulujen arviointineuvosto on auditoinut eri korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmiä Suomessa vuodesta 2005 lähtien. Suomen vanhin yliopisto, Helsingin yliopisto, kuuluu auditoinnin läpäisseihin yliopistoihin. Yliopistoista laatujärjestelmän auditoinnin ovat reputtaneet kaksi Aalto-yliopiston korkeakoulua, Teknillinen korkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu. Aallon kolmas jäsen, Helsingin Kauppakorkeakoulu, on läpäissyt auditoinnin.
Monialayliopistoista auditoinnin on reputtanut Tampereen yliopisto. Kaikki suomalaiset korkeakoulut on tarkoitus auditoida vuoden 2011 loppuun mennessä. Auditoinnissa arvioidaan, miten laadunvarmistusjärjestelmä tukee korkeakoulun johtamista sekä koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadun kehittämistä.
Laadunvarmistusjärjestelmien auditointi on osa kansallista korkeakoulujen laadunvarmistusta ja liittyy Euroopan liittovaltiokehityksen osana yhtenäisen korkeakoulutusalueen luomiseen. Auditointien yksi tavoite on vaikuttaa myönteisesti suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla markkinoilla.
Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoi Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän keväällä 2009 ja tulos saatiin syksyllä: yliopisto läpäisi auditoinnin hyväksytysti. Auditointiryhmään kuuluivat valtiotieteiden tohtori Timo Aarrevaara, filosofian tohtori Mirja Toikka, musiikin lisensiaatti Hannu Apajalahti, Erityisalojen toimihenkilöliiton puheenjohtaja, filosofian tohtori Tapio Huttula ja oikeustieteen ylioppilas Maiju Mäkilä. Ryhmän sihteereinä toimivat valtiotieteiden maisteri Matti Kajaste ja musiikin tohtori Marja-Liisa Saarilammi. Arviointiryhmän kokoonpanossa oli huomioitu Lapin yliopiston luonne sekä tiede- että taideyliopistona.
Tutkimusjohtaja Timo Aarrevaaran vetämä auditointiryhmä totesi, että Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä ja siihen liittyvät menettelytavat kattavat kaikki yliopiston perustehtävät. Arviointi sisälsi 12 kohdetta, joista kahdeksan arvioitiin tasolle kehittyvä ja neljän määriteltiin olevan alkavassa vaiheessa. Näin Lapin yliopiston laadunvarmistuksen kokonaisarvosanaksi tuli toiseksi korkein eli kehittyvä.
Arviointiryhmän mukaan laadunvarmistusjärjestelmän sisäinen avoimuus edesauttaa yliopiston tavoitteiden toteuttamista. Yliopisto kerää systemaattisesti tietoa tutkimuksesta ja taiteellisesta toiminnasta, mikä antaa hyvän pohjan järjestelmälliselle toiminnan arvioinnille ja kehittämiselle. Arviointiaineiston perusteella yliopisto on pystynyt tunnistamaan toiminnassaan ilmeneviä vahvuuksia, heikkouksia ja kehittämiskohteita. Arviointiryhmän mukaan korkeakoulun tavoitteiden toteuttamisen hierarkia noudattaa loogista linjaa koko yliopiston aina yksittäisen työntekijän työaikasuunnitelmaan asti.
Auditointiraportti sisältää runsaasti kehittämissuosituksia. Yliopiston laatujärjestelmää koskevan dokumentaation runsaus aiheuttaa auditointihaastattelujen perusteella selkiytymättömyyttä. Vastapalautteen antaminen opiskelijoille kaipaisi yliopistossa systematisointia.
Yliopiston voisi olla aiheellista kehittää sellaisia laadunvarmistuksen menetelmiä ja seurannan mittareita, jotka nykyistä paremmin tukisivat tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laadun kokonaisvaltaista kehittymistä myös muiden laadullisten näkökohtien kuin alueellisen profiloitumisen osalta.
Lapin yliopiston strategiseksi tavoitteeksi on asetettu, että yliopiston taiteellinen toiminta on yhteydessä tutkimuksen profiilialueisiin ja että yliopiston vahvuutena on tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan vuorovaikutus. Yliopisto on asettanut tavoitteeksi, että taiteellinen toiminta heijastuu laajasti monialaisen yliopiston eri sektoreilla.
Arviointiryhmä toteaa, että haastattelujen perusteella tätä ajatusta tuetaan varsin laajasti yliopistossa. Arviointiryhmän mielestä yliopiston visioon liitetyt tavoitteet taiteellisen toiminnan yhteydestä yliopiston profiilialueisiin sekä tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan vuorovaikutuksesta kaikilla aloilla eivät ole ongelmattomia. Vielä toistaiseksi kokonaisvaltaisesta vuorovaikutuksesta ei ole riittävää näyttöä. Auditointiryhmän mukaan nimenomaan taiteiden tiedekunnan kohdalla suuri ulkopuolisella alueellisella rahoituksella toteutettujen projektien osuus toiminnasta sisältää ilmeisiä riskejä tutkimuksen pitkän tähtäimen kehittämisen kannalta.
Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alueella auditointiryhmä nosti esiin hyvän käytännön: Oikeustieteellisen tiedekunnan ja Rovaniemen hovioikeuden välisenä yhteistyönä syntynyt hovioikeuspiirin auskultanttien työsuoritusten arviointi on auditointiryhmän mukaan toimiva tapa saada tietoa valmistuneiden osaamisesta ja lisätä näin laadunvarmistuksen tuottamaa relevanttia tietoa toiminnan kehittämiseksi.
Lapin yliopistossa projektitoiminta on keskeinen osa yliopiston yhteiskunnallista toimintaa. Auditoinnissa tuli esiin, ettei yliopistolla kuitenkaan ole käytössään riittävän selkeitä mittareita, joilla projektit ja hankkeet valitaan. Monet laadunvarmistuksen mekanismit ovat näiltä osin vasta suunnitteilla.
Auditointihaastatteluissa viitattiin yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadun mittarina pitkiin yhteistyösuhteisiin. Auditointiryhmän mukaan yliopiston pitkäaikaiset yhteistyösuhteet ja kumppanuudet esimerkiksi yritysten kanssa voivat johtua toiminnan laadukkuudesta, mutta myös siitä, että Lapin oloissa yliopisto voi myös olla ainoa relevantti toimija. Tältä osin Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä kaipaa auditointiraportin mukaan selkeästi jatkokehittämistä.
Kirjoittaja on Lapin yliopiston rehtori.