Lapin ul­koi­nen kuva huo­let­taa nuoria

Lapin liiton tekemän imagoselvityksen mukaan lappilaiset nuoret kokevat Lapin ja lappilaisuuden myönteisenä asiana. Positiivista kokonaiskuvaa kuitenkin häiritsee maakunnan heikohko ulkoinen profiili.

Lapin liiton tekemän imagoselvityksen mukaan lappilaiset nuoret kokevat Lapin ja lappilaisuuden myönteisenä asiana. Positiivista kokonaiskuvaa kuitenkin häiritsee maakunnan heikohko ulkoinen profiili.

"Ulkoista profiilia muovaavat muualla asuvien ihmisten mielikuvat ja tiedot Lapista ja lappilaisista", Lapin liiton Nuori Lappi -projektissa imagoselvitystä tehnyt Paula Kähkönen kertoo.

Lappi on profiloitunut vahvasti matkailun kautta. Nuoret kuitenkin suhtautuvat tähän Lapille tärkeään elinkeinoon ja siitä uutisointiin ristiriitaisesti.

"Toiset näkevät matkailun Lapin ainutlaatuisena vahvuutena, toisia taas ärsyttää matkailun Lapista luoma yksipuolinen kuva."

Kähkösen mukaan nuoret ovat huolissaan hiihtokeskusten antamasta yksipuolisesta Lappi-kuvasta ja Lapin matkailuun liittyvästä kielteisestä julkisuudesta.

"On ymmärrettävää, että Oma-Lappi- ja Loma-Lappi-mielikuvat elävät vahvana myös nuorten mielessä. Kuitenkin valtakunnallisissa medioissa korostuu negatiivisten uutisten osuus. Nuoret ovat huolissaan maakunnastaan, jossa perinteisesti positiiviseksi koettu Loma-Lappikin alkaa muualla Suomessa saada negatiivista julkisuutta", Kähkönen sanoo.



Nuoret muuttavat pois


Lapin liiton Nuorten Lappi -projektissa tehdyssä nuorten imagoselvityksessä tarkastellaan lappilaisten nuorten mielikuvia, mielipiteitä ja toimenpide-ehdotuksia. Kysely tehtiin Rovaniemen koulutusmessuilla viime tammikuussa. Kyselyyn vastasi 347 lappilaista nuorta, joista tosin yli 80 prosenttia oli Rovaseudulta.

"Eniten Lapista muuttaa pois 20-24-vuotiaita nuoria, joten on tärkeää ennakoida tätä ikäryhmää edeltävien nuorten eli 15-19-vuotiaiden näkemyksiä ja mielipiteitä Lapista. Selvitimme imagokyselyllä nuorten arvoja, ajatuksia lappilaisista ihmisistä ja julkisuuden henkilöistä, Lapista elinympäristönä sekä mielenkiintoa eri toimialoja kohtaan."

"Näin halusimme saada kuvaa siitä, miltä Lappi näyttää nuorten silmin ja miltä se voisi näyttää. Selvityksessä tarkastellaan myös Lapin muuttoliikettä sekä aikaisempia selvityksiä ja tutkimuksia", Kähkönen kertoo.

Kuluva vuosi on Lapissa nimetty nuorten vuodeksi. Tähän liittyen Lapin liitto käynnisti tammikuussa Nuorten Lappi -projektin.



Lisää palveluja


Lapin palvelutarjonta ja elinympäristö olivat asioita, joihin nuorilla on eniten kommentoitavaa. Nuoret arvostavat urheilua ja musiikkia. He kaipaavat enemmän erikoisliikkeitä kuten sisustus-, vaate- ja levypuoteja ja ovat itse jopa kiinnostuneita perustamaan niitä. Lisäksi nuoria kiinnostavat etniset ravintolat, kahvilat ja Lapin tuotteet, joista he haluaisivat enemmän tarjontaa.

Muuten kyselyyn osallistuneet nuoret pitävät palvelutarjontaa hyvänä. Kuitenkin on muistettava, että valtaosa haastatelluista on Rovaniemen seudulta.

Nuoret kokevat Lapin elinympäristönä myönteisesti, mutta siitä huolimatta he ovat huolissaan monista käytännön asioista.

"He ovat hyvin tietoisia myös syrjäisempien seutujen sosiaalisista ongelmista kuten työttömyydestä, syrjäytymisestä tai alkoholisoitumisesta eivätkä siksi halua jäädä asumaan paikkakunnalle, josta kaikki tuntuvat muuttavan pois ja jolla ei nähdä olevan tulevaisuutta. Poismuuttoon on totuttu myös asennetasolla; Lapista on lähdetty ennenkin pois työn tai opiskelujen vuoksi, miksei nytkin."



Aikuiset esimerkkinä


Yhdeksi syyksi nuorten kielteiseen asennoitumiseen kotikunnan asioita kohtaan Kähkönen tunnistaa aikuisten antaman esimerkin.

"Jos aamiaispöydässä lehdestä luetaan ääneen vain kielteisiä uutisia tai uutisiin suhtaudutaan yleensä kielteisesti, ei voi olettaa nuorten omaksuvan myönteistä asennetta tulevaisuuteen Lapissa. Ennakko-oletuksista huolimatta Etelä-Suomen ihannointi on vähäistä nuorten keskuudessa, mutta tilanne voi hyvinkin muuttua tulevaisuudessa", Kähkönen arvioi.

Yleisessä keskustelussa kuultava Etelä-Suomen paremmuus pohjoiseen verrattuna vääristää todellisen tilannekuvan muodostumista. "Ehkä Lapissa suhtaudutaan liian alentuvasti omiin mahdollisuuksiin ja vahvuuksiin eikä niitä kyetä kääntämään vetovoimatekijöiksi. Pohjois-Suomi tulisi nähdä vähintäänkin tasavertaisena alueena, jolla on erikoislaatuisia vahvuuksia kuten luonto, ilmasto-olosuhteet, vahva kulttuuri ja rennot ihmiset", Kähkönen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä