Rovaniemi Vain asennekasvatuksella voidaan ratkaisevasti estää tasoristeysonnettomuuksia. Myös tekniset laitteet palvelevat samaa tarkoitusta, mutta koska esimerkiksi Lapissa on 591 tasoristeystä niiden varustaminen puolipuomilaitteilla on taloudellisesti mahdotonta. Asennekasvatuksen merkitystä tasoristeysonnettomuuksien ehkäisyssä korostettiin Lapin pelastuslaitoksen seminaarissa Rovaniemellä torstaina.
Tukea tälle johtopäätökselle on saatu tasoristeysonnettomuuksista Ruotsissa. Siellä on lähes samanlaiset olosuhteet kuin Suomessa, mutta meillä onnettomuuksia sattuu neljä kertaa enemmän. Naapurissa tasoristeyksien ylitys tapahtuu pysäyttämällä auto ennen ylitystä. Meillä sen sijaan ajetaan piittaamattomasti jopa puomien läpi. 800 puolipuomista 180 ajettiin rikki viime vuonna.
Tasoristeysonnettomuuksien määrä ei ole korkea yksistään Ruotsiin verrattuna. Suomessa tapahtuu onnettomuuksia väestöpohjaan nähden enemmän kuin muualla Euroopassa.
Asennekasvatuksen ja teknisten laitteiden lisäämisen ohella tasoristeysonnettomuuksia yritetään vähentää tasoristeyksiä karsimalla, näkemäesteitä poistamalla ja odotustasanteita rakentamalla. Lapin läänin valmiusjohtaja Jari Aalto ja pelastusjohtaja Martti Soudunsaari pitävät hyvänä keinona myös asukkaiden saamista mukaan turvallisuustyöhön.
Torniossa on esimerkiksi kylätoimikunta mukana etsimässä tällaisia keinoja aktiivisesti. Torniossa on jopa tasoristeysten suma: 30 tasoristeystä vajaan kahdeksan kilometrin matkalla.
Lapin läänissä tasoristeysonnettomuustilasto on viimeisen puolentoista vuoden ajalta murheellinen. Kemin ja Tornion ympäristössä yhdessätoista onnettomuudessa kuoli seitsemän henkilöä. Viimeisin kuolemaan johtanut onnettomuus sattui heinäkuussa.
Viime vuonna kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa oli turvallisuusjohtaja Kari Alppivuoren mukaan yhteisenä tekijänä liukas keli ja hämäryys.
Onnettomuuksien tutkijalautakunta on maaherra Hannele Pokan mukaan havainnut onnettomuuksissa yhteisiä piirteitä. Vartioimattoman rautatien ja yksityistien risteys on ollut kuljettajalle erittäin tuttu paikka, odotustasannetta edeltää jyrkähkö lyhyt nousu, tai odotustasannetta ei ole.
Sähköistys lisää riskiä
Sähköradan myötä turvallisuusriskit kasvavat entisestään Lapissa. Joulukuun alusta sähkörata ulottuu Rovaniemelle. Se merkitsee sitä, että junan nopeus Koivuun saakka kasvaa 120 kilometristä 140 kilometriin tunnissa.
Turvallisuusjohtaja Alppivuoren mukaan riskit kasvavat myös sähköjunien hiljaisesta käyntiäänestä, joten niiden lähestymistä on vaikea havaita. Kun sähköjuna seisakkeelta lähtiessä kiihtyy täyteen vauhtiinsa nopeasti, sekin saattaa lisätä onnettomuusriskiä tasoristeyksissä.