Lapin talvien lauhtuessa lumettomia jouluja tulee yhä useammin ja liukastumistapaturmat lisääntyvät nollakeleillä. Samalla maatalouden kasvukausi pitenee myös pohjoisessa, mutta syksyn valon puutteen vuoksi siitä hyödytään ainoastaan keväällä.
Siinä muutamia monista uhista ja mahdollisuuksisa, joita Lapin uskotaan kohtaavan ilmaston lämmettessä tulevina vuosikymmeninä. Asiantuntijoiden tutkimustuloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Lappiin tarkasteltiin keskiviikkona Lapin ympäristökeskuksen ja Clim-ATIC -hankkeen järjestämässä seminaarissa.
Kansainvälinen Clim-ATIC selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjoisilla alueilla ja sen yhteydessä laaditaan ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiat eri kohteille. Lapissa sellainen laaditaan kevään aikana Rovaniemelle.
Lapissa ilmastonmuutoksessa huolettaa ennen muuta matkailuelinkeinon tulevaisuus. "Miten sopivat yhteen lumen väheneminen matkailusesongin piikin aikaan ja se, että Rovaniemen halutaan jatkossakin olevan joulupukin kotikaupunki?" Lapin yliopiston projektisuunnittelija Jari Järviluoma mietti.
Vielä keskeneräistä strategiatyötä esitelleen Järviluoman mukaan Rovaniemen strategiassa painotetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista, mutta myös sen hillitsemistä tukevat näkökohdat otetaan huomioon esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, liikenteessä ja energiassa.
Seminaarissa mahdollisuuksia nähtiin muun muassa kesämatkailun kehittämisessä. Ilmaston lämpeneminen sietämättömälle tasolle etelän lomakohteissa voi myös johtaa Lapin vetovoiman lisääntymiseen ainakin kotimaan matkailussa. Toisaalta hiihtotaidon kuihtuminen Etelä-Suomessa voi johtaa myös päinvastaiseen kehitykseen.
Tutkija Noora Veijalaisen mukaan lumen tulon viivästymisen riski ei koettele pohjoisen hiihtokeskuksia samassa mitassa kuin Rovaniemeä. Suomen ympäristökeskuksen tutkimus ennustaa lumipeitteen ohenemista kymmenestä kahteenkymmeneen senttiä Rovaniemellä ja Kittilässä seuraavien 60 vuoden aikana.
Jokien tulvimista vähentävää lämpenemistä kompensoi sademäärien lisääntyminen, ja tilanne pysyy siksi kevättulvien osalta pitkälti ennallaan. Ounasjoen osalta kevättulvien voimistuminen on kuitenkin mahdollista.
Lämpenemisellä
on terveyshaittoja
Ilmaston lämpenemisen kiihtyvyys ja kansainvälisten ponnistelujen vaikutus sen hillitsemiselle ovat edelleen auki olevia kysymyksiä, ja siksi yksiselitteisiä ennusteita ei ole mahdollista tehdä. Varmaa on vain se, että ilmasto joka tapauksessa lämpenee ja että se vaikuttaa Pohjois-Suomeen hyvin moniulotteisesti.
Terveydenhoidolle koituvia välillisiä haittoja voivat olla muun muassa liukastumisten ja liikenneonnettomuuksien lisääntyminen sekä kaamosmasennuksen tehon koveneminen lumettomassa alkutalvessa.
Keskusteluissa huomautettiin useaan kertaan, että riskien arvioinnissa ei tarvitse olla huolissaan sään kehityksen keskiarvoista vaan sen ääripäistä ja ilmaston lämmetessä tulisi ennen kaikkea varautua aikaisempaa vaihtelevampiin sääoloihin.
Keskimääräinen lämpeneminen ei tarkoita, etteikö paukkupakkanen voisi yllättää alipukeutuneen myös jatkossa.