Kaleva kertoi saksalaisten dokumenttielokuvahankkeesta
perjantaina 30.3.
Lapin sota osuu Saksassa yhä sokeaan pisteeseen. Pohjois-Suomen tapahtumista 1944-45 ei ole maassa juuri puhuttu. Tutkijoitakin aihe on kiinnostanut vain satunnaisesti.
Yksi harvoista poikkeuksista on saksalainen historioitsija ja Lapin sodan tuntija Reinhard Otto. Hän on tutkinut yksityiskohtaisesti muun muassa saksalaisen Stalag-sotavankileiriyksikön 309 Sallaan ja Rovaniemelle perustamia vankileirejä ja tehnyt tutkimustensa puitteissa myös tiivistä yhteistyötä suomalaisten tutkijoiden kanssa.
Otto työskentelee saksalaisessa Stalag-dokumentointikeskuksessa lähellä Bielefeldiä.
Tavallisille saksalaisille Lapin sota on Otton mukaan edelleen tuntematon sota. Kokonaiset sukupolvet eivät ole kuulleet aseveljeydestä ja varsinkaan sen muuttumisesta vihollisuuksiksi.
"Saksassa monet eivät tiedä edes sitä, että tällaista sotaa on koskaan käyty", Otto sanoo.
Historioitsijalta löytyy yksinkertainen selitys kiinnostuksen laimeuteen ja yleiseen vaikenemiseen: Suomelle Lapin sota oli keskeinen osa toista maailmansotaa, mutta Saksalle vain pieni tapahtumaketju sodan reuna-alueella.
Suurten varjossa
"Lapin sota on jäänyt täällä suurten ja ratkaisevien sotatapahtumien varjoon, sellaisten kuin Stalingrad", Otto sanoo.
Pohjois-Suomessa oli vihollisuuksien alkaessa noin 200 000 saksalaista sotilasta, Stalingradin motissa yli 300 000.
Saksalaisten vetäytyminen Lapista ei ollut samanlainen sotilaallinen ja henkinen käännekohta kuin saksalaisten antautuminen Venäjällä.
Vain yksi tutkimus
Reinhard Ottoa hämmästyttää, että saksalaiset tutkijat ovat olleet pitkään ilmiömäisen välinpitämättömiä pohjoisen sotatapahtumien suhteen.
Jäämeren rintama on maan sotahistorioitsijoiden keskuudessa käsite, mutta varsinainen Lapin sota ei.
"Omissa tutkimuksissani olen havainnut, että Saksassa Lapin sotaa ei ole tutkittu oikeastaan lainkaan. Olemassa on vain vuodelta 1980 peräisin oleva selvitys, joka koskee tämän sodan valmisteluja."
Otton mukaan Lapin sota on erittäin mielenkiintoinen aihe, johon myös saksalaishistorioitsijoilla olisi syytä tarttua. Hänen mukaansa pohjoisen tapahtumat tarjoavat tutkijoiden käyttöön lähes laboratoriomaiset tutkimuspuitteet.
"Tämä on hyvin mielenkiintoinen asia siksi, että kyseessä on lähes eristyksissä oleva sotanäyttämö. Tutkimuksissani Lappi näyttäytyy kuin mikrokosmoksena, jossa voi hyvin nähdä, miten sodat yleensä kehittyvät", Otto kuvailee.
Tekeillä oleva saksalainen Lapin sota -dokumentti osoittaa, että kiinnostus pohjoisen sotaa kohtaan on viriämässä mannermaalla.
Rau pahoitteli tuhoja
Saksalaiset ottivat sodan esille myös syyskuussa 2001, kun Saksan silloinen liittopresidentti Johannes Rau pahoitteli Suomen-vierailullaan Lapin sodan tuhoja. Rau nimitti sotaa maiden historian synkimmäksi jaksoksi.
"Rovaniemen hävittäminen saksalaisten joukkojen vetäytyessä 1944 ja Saksan Lapissa harjoittama poltetun maan politiikka eivät jää unohduksiin", Rau sanoi.