Pudasjärvi Lapin sodan ja evakuoinnin kokeneita muistettiin Pudasjärvellä paikalla, jossa sodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin. Alueelle rakennetulla korsulla ja näyttelyllä halutaan myös muistuttaa joka päivä ohikulkijoita menneistä tapahtumista.
Tauno Hinkula, 77, oli sodan syttyessä 17-vuotias. Hän kuuli kesken uittohommien laukaukset, jotka aloittivat sodan 60 vuotta sitten. "Kuulimme jatkuvaa papatusta ja mieleen tuli, että nytkö sota alkoi täällä. Olimme sitä ennen jo kuulleet miten saksalaiset räjäyttelivät siltoja."
Lapin sodan ja evakuoinnin muistojuhlaa vietettiin eilen ensimmäisten laukausten ampumapaikalla Hetekylän tienhaarassa Juustolan pihamaalla. Paikallisten rotarien ja Pasilan rotary-klubin eiliseen juhlaan päättyneen projektin myötä Juustolan pihalle on hankittu haupitsi ja rakennettu takapihalle korsu. Juhlan ajaksi alueelle tuotiin nähtäväksi saksalaisvalmisteinen rynnäkkötykki. "Hyvä, että nuorillekin sukupolville on tällaisia asioita esillä muistoina", totesi Viljo Niemi, 84. Hän itse soti muun muassa Kiestingissä ja Lapin sodassa.
Sylvi Niemi palveli isänmaata lottana. Hän liittyi pikkulottiin 13-vuotiaana. Sota-aikana Niemi oli ilmavalvontatehtävissä. Niemeä kiinnosti juhlan tarjoilussa mukana olleen Elina Pirin kantama alkuperäinen lottapuku. "Oma pukuni ei enää ole tallessa. Neula ja käsivarsinauha ovat kuitenkin yhä tallella ja lakkikin mahtaisi jostain löytyä."
Ranualla syntynyt Aili Moilanen koki pikkutyttönä evakkoon joutumisen Lapin sodan tieltä. "Isä kaatui rintamalla 1941. Sitten jouduimme evakkoon karjan kanssa. Onneksi olin lapsi ja en kokenut asioita niin raskaana kuin aikuiset kokivat."
Iän myötä Moilanen on alkanut yhä enemmän kiinnostua sota-ajoista ja hän on liittynyt nyt myös sotaorpoyhdistykseen. Nuoria sen ajan kokemukset eivät hänen mukaansa paljoa kiinnosta ja ne koetaan jo vieraina.
Alue ja kuntaministeri Hannes Mannisen mukaan Suomen maanpuolustus järjestetään jatkossakin sotilaallisesti liittoutumattomana. Näköpiirissä ei ole syitä, jotka edellyttäisivät sotilaallista liittoutumista. Nato-jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena. On tärkeää, että ylläpidämme puolustusjärjestelmämme valmiutta yhteistoimintaan Naton kanssa.
Hallituksen antamassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjattu puolustusvoimien rakenne toimii Mannisen mukaan sekä rauhan että kriisin aikana. "Malli kunnioittaa reservillemme läheisiä sotilaspiiri- ja sotilaslääniperinteitä, ja on näin omiaan ylläpitämään vahvaa maanpuolustustahtoa. Se takaa myös riittävän sotilaallisen alueellisen läsnäolon koko maassa. Maltillinen, mutta suunnaltaan selkeä uudistus antaa niin reserviläisille kuin muullekin siviiliyhteiskunnalle aikaa sopeutua uuteen järjestelmään. Lisäksi perustettavat maakuntajoukot osana puolustusvoimien alueellisia joukkoja vahvistavat paikallispuolustuksesta."