Puolustusvoimien varuskuntarakenteen rationalisointia selvittänyt prikaatikenraali Arto Räty on listannut yhdeksän joukko-osastoa, joista mahdollisesti neljä lakkautetaan vuosina 2008-12. Näiden joukossa ovat molemmat maavoimien Lapin joukko-osastot eli jääkäriprikaati Sodankylässä ja Lapin ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä.
Pohjoisen maanpuolustusalueen komentajan tehtävistä viime elokuussa reserviin siirtynyt kenraaliluutnantti Heikki Tilander näkee selvitysmiehen raportin peruskartoituksena, jonka pohjalta poliittiset ratkaisut aikanaan tehdään.
Esille tulleisiin ehdotuksiin Tilander ei asemansa vuoksi halua ottaa kantaa, mutta jos lakkautettavien varuskuntien joukossa todella olisivat myös Lapin joukko-osastot, ei hänen mielestään tarvitse olla kovin asiantunteva strategi pystyäkseen päättelemään, että maakunnan puolustus tulee kärsimään.
"Jo kauan on perusjärjestelynä ollut, että Lapin puolustukseen tarkoitetut joukot tuotetaan ja koulutetaan niissä olosuhteissa, missä ne on tarkoitettu toimimaan. Se ei toteudu, ellei Lapissa ole omia joukko-osastoja", hän sanoo. Tilander kuitenkin korostaa, että selvitysmiehen raportti on laaja kokonaisuus, jota nyt arvioidaan sotilaallisesti ja poliittisesti koko maan kannalta.
Supistukset vähäisempiä
Viisi vuotta sitten julkaistussa jääkäriprikaatin 20-vuotishistoriikissa puolustusvoimien silloinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund kirjoitti, että pohjoisten alueiden sotilaallinen merkitys on säilynyt, koska Suomen ja ulkovaltojen strategiset edut ovat pohjoisessa edelleen ajankohtaiset.
Kuolan alueella on Venäjäl-
le tärkeitä tukikohtia, ja Natoon kuuluvan Norjan puolustuk-
sen painopiste on pohjoisessa
aivan kuten kylmän sodan aikanakin.
Tilanderin mielestä sotilaspoliittinen tilanne Pohjois-Euroopassa on muuttunut, mutta muutos Pohjois-Suomessa on Etelä-Suomeen verrattuna ollut vähäisempää.
"Ei kuitenkaan voi sanoa, että Pohjois-Suomen merkitys olisi muuttunut radikaalisti muuhun Suomeen verrattuna. Päinvastoin, vaikka jännitys ei tietenkään ole samanlaista kuin joskus kylmän sodan aikana, niin tiettyjä rakenteellisia asioita Pohjoiskalotilla on purettu vähemmän kuin etelämpänä."
Tilander huomauttaa, että Euroopassa ja myös Pohjois-Euroopassa on tehty asevoimiin supistuksia, mutta Pohjoiskalotin alueella ne yleisesti ottaen ovat olleet vähäisempiä kuin muualla.
Strategisesti tärkeä
Pohjois-Suomen sotilaslääniä vuosina 1989-1992 johtanut kenraaliluutnantti Ilkka Halonen seuraa tilannetta Siilinjärveltä.
Hän ei jaksa uskoa, että pohjoisten alueiden strateginen merkitys olisi niin olennaisesti vähentynyt, että läänin joukko-osastot voitaisiin lakkauttaa.
"En tältä seisomalta jaksa uskoa, että jääkäriprikaati tai ilmatorjuntarykmentti lakkautettaisiin. Etenkin jääkäriprikaatin kohdalla kyse on ainoasta arktista sodankäyntiä opettavasta ja tutkivasta joukko-osastosta", Halonen sanoo.
Halosen mielestä pohjoinen pallonpuolisko on edelleen erittäin tärkeä sotilaspoliittisesti siitäkin huolimatta, että kylmä sota päättyi ja Neuvostoliitto mureni.
"Itärajan takana on edelleen venäläisiä joukkoja ja Norja kuuluu Natoon. Kaikki on niin kuin ennenkin, vaikka joukkojen määrä ehkä on saattanut vähentyä", hän sanoo.