Rovaniemi
Lapissa kasvatettava puikula ja Hämeessä ja Satakunnassa valmistettava sahti ovat ainoina Suomessa saaneet maataloustuotteita ja elintarvikkeita suojaavan Euroopan komission antaman EU:n nimisuojan. Suomi on häntäpäässä suojattujen tuotteiden määrässä moniin muihin EU-maihin verrattuna, sillä kaikkiaan suojattuja tuotteita on nyt noin 600. Ruotsi kulkee Suomen kanssa samassa rintamassa kahdella suojatulla tuotteellaan.
Kalakukko ja karjalanpiirakka saavat suojauksen aitoina perinteisinä tuotteina lähiaikoina. Perunalla ja puolukalla täytetty Kainuun rönttönen on käynyt jo Euroopan komission käsittelyssä ja siihen vaaditaan tietojen täydennystä.
Anomus poron kuivalihan ja tuoreen lihan saamiseksi poron liha -nimisuojan alaisuuteen on valmisteltavana maa-ja metsätalousministeriössä.
Alkuperänimityksellä on ollut vaikutusta Lapissa kasvatetun puikulan menekkiin, mutta miten paljon, sitä on vaikea arvioida. Se on kuitenkin selvää, ettei vuoden 1997 jälkeen Lapin puikulana ole saanut myydä läänin ulkopuolella kasvatettua puikulaa.
Lapin puikulasta on joka tapauksessa tullut viime vuosina erikoistuote, sen viljelyalat ovat lisääntyneet ja viljelijän saama hintakin on noussut. Osansa siinä on myös äskettäin päättyneellä Lapin laatuperuna-hankkeella. Sen yhteydessä on muistutettu, että Lapin puikula saa erityisominaisuutensa kasvaessaan pitkän päivän olosuhteissa.
Puikulan tuntee valtaosa
Tutkija Antti Hannukkalan mukaan nimisuojalla ei ole ollut sittenkään niin suurta vaikutusta, kuin odotettiin.
Tutkimuksen mukaan Lapin puikulan tuntee 90 prosenttia suomalaisista, mutta nimisuojan tuntemus on heikko. Hannukkalan mielestä markkinoinnissa olisi tekemisen paikka.
Luomupuikulaa Rovaniemen maalaiskunnan Auttissa viljelevän HelmiHärkösen mielestä suojattua alkuperänimitystä olisi syytä käyttää markkinoinnissa tehokkaammin. Hinnan nostaminen on sitten jo eri juttu.
"Kuluttajan pitäisi saada kohtuuhinnalla hyvää perunaa, eikä tuote saisi jäädä kaupan hyllylle."
Härkösen luomupuikulaa kasvaa yli kahden hehtaarin alueella. Markkinoita puikulalla on Härkösen mukaan enemmän kuin he ovat voineet tuottaa. Nimisuojalla ei ole ollut vaikutusta viljelypinta-alan laajentamiseen, vaan Härkönen on viljellyt kuluttajien kysynnän mukaan. Härkönen ei osaa arvioida, mitä nimisuojan vaikutus merkitsee hänen saamaansa tuottajahintaan.
"Jonkin verran se kuitenkin merkitsee, mutta ehkä kilohinnassa sittenkin vähemmän kuin luomu."
Härkösen viljelmältä asiakkaat hakevat puikulaa suoraan, mutta osa kulkeutuu kuluttajille Lapin Luomutuotteiden markkinoinnin kautta. Tässä vaiheessa Härkönen ei suunnittele laajennusta, mutta jos sellainen tehdään, se edellyttää pakkauksen koneellistamista.
Kotimaa vetää hyvin
Kotimaan menekki on lisääntynyt niin paljon, että kolmen puikulaviljelijän yhteenliittymä Simossa on vetäytymässä Ruotsiin viennistä. Simon Perunan Sakari Huttula arvioi, että keskusliikkeiden kautta Lapin puikulaa on saatavana koko Suomesta. Viikonloput ja juhlapyhät nostavat Huttulan mukaan selvästi puikulan myyntipiikkiä, mutta monet käyttävät sitä jo arkiperunana.
"Kyllä me saamme paremman hinnan, onhan se arvokkaampaa kuin muu puikula", sanoo yhteenliittymän markkinoinnista vastaava Huttula. Yhteenliittymä myy tuotteensa kahden kilon pusseihin pakattuna keskusliikkeisiin ja lähiseudun myymälöihin.
Simon Perunan viljelijöiden käytössä on puikulalla 40 hehtaaria, lähes puolet puikulan ammattiviljelijöiden viljelemästä alasta Lapissa. Laajennuksia ei ole suunnitelmissa, sitä rajoittavat yhteiset varasto-ja pakkaustilat.
Vaikka kotimaan markkinoille on tilaa, Huttula on sittenkin varovainen.
Erikoisperunan markkinat ovat kuitenkin aina rajalliset, vaikka viljelyinnostusta olisi kuinka paljon tahansa.
Joitakin suunnitelmia viedä Lapin puikulaa keskieurooppalaisille kuluttajille on ollut, mutta ne ovat jääneet suunnitelmiksi. Erikoistuotetta pitäisi suurille markkinoille olla paljon ja lisäksi suurille markkinoille on pitkä matka.