Lapin kuntien pelastustoimet yhdistyvät ensi vuoden alusta alueelliseksi pelastuslaitokseksi. Lakiin perustuva uudistus on hallinnollinen, joten kuntien palolaitokset jatkavat toimintaansa entiseen tapaan.
Nykyinen kuntien pelastustoimen vakinainen henkilökunta siirtyy aluepelastuslaitokseen vanhoina työntekijöinä.
Lapin alueellisen pelastustoimen varsinainen suunnittelutyö käynnistettiin Rovaniemellä torstaina. Hankkeen projektisuunnittelijana Lapin liitossa aloitti viime vuoden lopulla Seppo Lehto.
"Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain mukaan kuntien tuli sopia viime vuoden loppuun mennessä yhteistoiminnan järjestämisestä pelastustoimialueillaan. Lapissa kunnat sopivat yhteistyön järjestämisestä Lapin liiton yhteyteen perustettavan Lapin aluepelastuslaitoksen kautta", hän sanoo.
Uuden aluepelastuslaitoksen tulee kyetä toimimaan lähellä kuntalaisia ja tukeutua voimakkaasti vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan.
"Palokunta- ja sammutussopimusten kohtalo on mietityttänyt sekä kuntia että vapaapalokuntia. Lapin liitto yhdessä Lapin VPK-ohjausryhmän kanssa on päättänyt suositella kunnille ja vapaaehtoisille palokunnille, että sammutussopimuksien kunnalle kuluvat vastuut siirretään erillisellä sopimuksella vuoden 2004 alusta Lapin liiton vastuulle ilman sopimuksen irtisanomismenettelyä", Lehto kertoo.
Edut esiin pitkän ajan kuluessa
Aivan jokaisella pelastusalueella vaadittua yhteistoimintasopimusta ei määräaikaan mennessä saatu syntymään. Suomen 22 pelastusalueesta kahdessa eli Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa sopimus jäi ehdolliseksi tai kokonaan syntymättä.
Näillä alueilla valtioneuvosto määrää kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, kunnes asianomaiset kunnat toisin sopivat.
Lapin pelastusalueen ohjausryhmän puheenjohtaja Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen arvioi, ettei uudistus ainakaan aluksi tuo kunnille suoranaisia etuja, koska ne joutuvat rakentamaan kokonaan uuden hallinnon organisaation yläpäähän.
Hän uskoo, että pidemmällä sihdillä yhteistoimintaetuja on mahdollista saada.
Tällaisia ovat esimerkiksi useamman kunnan palotarkastuksen keskittäminen ja kaluston yhteiskäyttö.