Maailmantalouden turbulenssit ovat kääntäneet Lapin tulevaisuuden viisarit jyrkkään yläkulmaan. Matkailu on vetänyt jo pitkään, mutta Euroopan viimeisiin erämaihin ovat kaivokset palaamassa sellaisella rytinällä, että heikompia hirvittää. Nyt povataan jo työvoimapulaa. Rautateitä ei pannakaan enää rullalle, vaan topparoikille on luvassa urakalla hommia. Ydinvoimalakin kurkkii nurkan takana.
"Meillä on erittäin suuria haasteita, kenties vielä suurempia kuin silloin, kun meni huonosti. Tilanne näyttää suorastaan pelottavan hyvältä", Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki luonnehtii.
Kansanedustaja Hannes Manninen (kesk.) on samoilla linjoilla: näkymät ovat paremmat kuin mihin lähimuisti yltää. "Valtavasti hankkeita on vireillä. Ongelmana jatkossa on varmaan työvoimapula."
Rautajoki kuvailee tilannetta hieman jakomieliseksi. Suurista ongelmista ollaan kovaa kyytiä syöksymässä suuriin mahdollisuuksiin. Hän laskeskelee, että 5-6 vuoden kuluessa edessä on 4-5 miljardin euron investoinnit. Jos kaikki napsahtaa kohdalleen, kaivoksia syntyy kuin sieniä sateella. Matkailu investoi miljardin verran muutaman vuoden sisällä.
Paluu Lappiin
"Kaivosteollisuus palaa Lappiin. Siinä on kalusto kovilla ja yritysrakennekin varmasti muuttuu. Muutos on ollut niin nopeaa, ettei oikein ole päässyt vielä kartalle", Rautajoki päivittelee suhdannepuhuria.
Rautajoki jakaa Mannisen kanssa saman huolen työvoiman riittävyydestä. Kuka hoitaa hommat, kun muuttoliikekin on niistänyt maakunnan väestä lähes pari kymmentä tuhatta ihmistä. Etelämpänäkin kannattaisi aloittaa pohdinnat.
Työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa asettama työryhmä miettii parhaillaan työkaluja Lapin kehitykselle myönteisten hankkeiden vauhdittamiseksi. Samalla Mannisen vetämä työryhmä pohtii keinoja, joilla kielteisempien kehityssuuntien kurssi saataisiin käännettyä. Väestörakenne ei ole kaikin osin paras mahdollinen ja rakennetyöttömyys on linnoittautunut pysyvästi lappilaiseen maaperään.
Rautajoki kuuluu myös työryhmään, joka pantiin pystyyn Stora Enson Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisen synnyttämässä myrskyssä.
Työryhmä jättää toimenpideohjelmansa kesäkuun lopulla. Nyt aloitellaan kasaamaan kokonaisuutta. Aikataulu on tiukka, mutta Rautajoki uskoo, että paketista tulee hyvä. Barentsin näkymät ovat toinen merkittävä asia ryhmän pohdinnoissa.
Manninen ei ota kantaa rahoitukseen. Hänen mukaansa peruslähtökohtana ovat normaalit kanavat asetetuissa puitteissa. "Me voimme tehdä esityksiä jo 2009 budjettiin. Isot infrastruktuurihankkeet ovat monivuotinen juttu", Rautajoki huomauttaa.
Karsikko ja Ajos
Lappi-työryhmässä on noussut esille myös Karsikon mahdollinen ydinvoimala ja sinne rakennettavan sataman käyttäminen Pajala-Kolarin rautakaivosten pellettikuljetuksiin. Syvän luonnonväylän vieressä sijaitseva, ydinvoimalan lauhdevedellä sulana pysyvä satama on Rautajoen mukaan realistinen mahdollisuus.
Mannisenkin mielestä asia on syytä tutkia. Edullisimman vaihtoehdon selvittäminen on tosin yritysten asia. "Ajokseenkin satama on käytännössä rakennettava uudelleen, koska paperia ja pölyistä pellettiä ei voi lastata rinnatusten. Kemissä väylän syventäminen ei taas ole iso kustannus", Manninen sanoo.
Länsirajan valtavista kuljetuksista kisaa pohjoisen neljä satamaa. Tällä hetkellä on arvellaan, että suurimmillaan 13 miljoonan tonnin kuljetukset jaetaan kahden sataman kesken. "Karsikko ja Ajos voisivat olla partnereita. Jos Karsikko ei toteudu, niin silloin tarvitaan kaksoisraide myös Kemin ja Oulun välille. Uskon, että Kemi saa saa kuljetuksista", Rautajoki näkee.
Kemin satamajohtaja Reijo Viitala arvioi, että malmikuljetukset ovat sen mittaluokan asia, että perusteita uuden sataman rakentamiseenkin saattaa löytyä. Nykyään satamien perustaminen on valtionneuvoston hanskassa.