Alueelliset erot kunnallisverotuksessa ovat kuluvana vuonna kasvaneet. Kireimmän kunnallisveron maakunta on edelleen Lappi, mutta ero kevyimpään verottajaan eli Uuteenmaahan on kasvussa. Tiedot selviävät Veronmaksajain keskusliiton tekemästä tutkimuksesta.
"Ero Uudenmaan ja Lapin välillä on kasvanut reippaasti vuoteen 2007 verrattuna. Maakuntien keskimääräiset tuloveroprosentit vaihtelevat Uudenmaan 17,90 prosentin ja Lapin 19,83 prosentin välillä. Ero lähentelee jo kahta prosenttiyksikköä, kun se vuonna 2007 oli 1,55", selvityksen laatinut liiton ekonomisti Minna Punakallio kertoo.
Keskituloinen palkansaaja maksaa kunnallisveroa vuonna 2008 Uudellamaalla 5 349 euroa ja Lapissa 5 925 euroa. Tämä merkitsee lappilaiselle vuositasolla 576 euron lisärasitusta uusmaalaisen veroihin verrattuna. Erotus on lisääntynyt viime vuodesta 143 euroa.
Liiton selvitys havainnollistaa verorasituksen eroja kunnissa keskimääräisen palkansaajan ja esimerkkiperheen avulla. Laskelmissa ovat mukana kaikki tuloverot eli valtionvero ja sosiaalivakuutusmaksut, kunnallisvero sekä kirkollisvero. Maakuntien pääkaupunkien kohdalla mukana ovat myös kiinteistöverot.
Oulu keveimmin verottavien joukossa
Pohjois-Suomen ja samalla koko maan kovimpia verottajia ovat Kestilä ja Rantsila, joissa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa tuloveroja yhteensä noin 3 400 euroa enemmän kuin keveimmin verottavassa Kauniaisten kunnassa.
Myös Oulainen, Pelkosenniemi ja Simo ovat ankarimpien verottajien listalla. Keveimmin pohjoisessa verottavat Oulu, Kempele, Kalajoki ja Kuusamo.
Kuntien väliset veroerot ovat kasvaneet. Selvityksen mukaan monet kunnallisverotukseltaan edullisemmat kunnat ovat pitäneet veroprosenttinsa ennallaan, mutta kunnallisverot ovat kiristyneet edellisvuosia nopeammin siellä, missä ne ovat jo entuudestaan korkealla tasolla.
"Pienissä kunnissa syyt ovat ymmärrettäviä. Työssä käyvä väki muuttaa muualle ja kuntiin jää iäkkäämpää väestöä, joka tarvitsee yhä enemmän palveluita. Näin tulopohja alkaa hiipua", Punakallio sanoo.
Suuret kaupungit nostivat veroja
Tänä vuonna 119 kuntaa nostaa veroprosenttia. Valtaosa veronkorotuksista kohdistuu asukasmäärältään pieniin kuntiin, mutta kiristäjien joukossa on myös isoja kaupunkeja, kuten Rovaniemi. Rovaniemellä kunnallisveroprosenttia on nostettu 0,50 prosenttiyksikköä 19,5 prosenttiin.
Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardin perustelee kiristynyttä verotusta talouden tasapainottamisella sekä palvelutarpeiden nopealla kasvulla. "Meidät on yllättänyt lapsiperheiden määrän voimakas kasvu, joka on lisännyt päivähoitopalveluiden tarvetta. Myös ikäihmisten palveluita tarvitaan yhä enemmän. Kattamatonta alijäämää meillä ei ole, joten tilanne ei ole akuutti, mutta näillä toimenpiteillä turvataan vakaa talous."
Tuloveroprosentin nostamisen lisäksi taloutta saatetaan kuntoon rakenteellisilla ja toiminnallisilla muutoksilla, joiden toteuttamiseen on varattu aikaa viisi vuotta. Säästöjä haetaan kymmenen miljoonan euron edestä.
Selvityksen mukaan kuluva vuosi on ennätyksellinen, sillä peräti neljä maakunnan pääkaupunkia kiristää kunnallisveroprosenttia vähintään puolella prosenttiyksiköllä. Tuloverotusta kiristävät Rovaniemen lisäksi Mikkeli, Kotka ja Kokkola.
Punakallion mukaan on huolestuttavaa, että myös isommat kunnat turvautuvat veronkorotuksiin hyvinä aikoina. "Korottajien lukumäärä ja korotusten suuruus yllättävät, sillä kuntien taloustilanne on vahvistunut viime vuosina ja tuloverotustaan kiristävät kunnat ovat asukasluvultaan melko suuria. Mitä tapahtuu sitten, kun talouskasvu hidastuu ja kuntien taloudenpitoonkin kohdistuu kasvavia haasteita?"