Lapin matkailu saa uuden veturin, kun teollisuusneuvos Jorma Terentjeff ja Marjut ja Leo Pitkänen yhdistävät matkailuliiketoimensa Pohjois-Suomen suurimmaksi matkailuyritykseksi. Järjestelyssä syntyvällä suuryrityksellä on toimintaa kuudella Pohjois-Suomen paikkakunnalla ja halussaan peräti noin 40 prosenttia koko Lapin hotellitasoisesta majoituskapasiteetista.
Tiistaina Oulussa julkistettu kahden perheyrityksen välinen kauppa on koko Suomen matkailutoimialalla merkittävä ja sellaisena tuoreeltaan pelkästään myönteinen järjestely. Toimialalla viime vuosina jo toteutetuilla yritysjärjestelyillä ja verkottumisella on tavoiteltu kiinnostavia palvelukokonaisuuksia, riittävän suurta majoituskapasiteettia ja ennen muuta markkinointivoimaa. Juuri kaikkea tätä kaupassa kootaan alan uuteen suuryritykseen.
Pohjois-Suomen merkittävissä talvikeskuksissa tapahtuvaa liiketoimintaa niputtava järjestely on viestiltään vahvasti positiivinen. Tiukoinkin mittarein tarkasteltuna matkailuun liittyy lisääntyviä liiketoimintamahdollisuuksista, kunhan vain palvelut rakennetaan huolella ja niitä markkinoidaan tehokkaasti.Tuskinpa muutoin toimialalle heruisi tuottotietoista sijoitusrahaa.
Eteläisimmille keskuksille, Pudasjärven Isolle-Syötteelle, Hyrynsalmen Ukkohallalle ja Puolangan Paljakalle avautunee uuden suuryrityksen sisällä kokonaan uusia kehitysmahdollisuuksia. Mutta saman tien Lapin porteilla sijaitseviin keskuksiin kohdistuu vahvasti myös erityisesti lisääntyvän omatoimisuuden vaatimuksia.
Isolla-Syötteellä matkailuliiketoimensa aloittanut Terentjeff taivuteltiin vuosi sitten pelastamaan konkurssiin ajautuneet Ukkohallan ja Paljakan rinnekeskukset. Kummassakin keskuksessa hotellit jäivät kauppojen ulkopuolelle, niinpä ne nyt poikkeavat Laplands Hotels -yrityksen muista toimipaikoista, joissa sillä on nimenomaan majoituskapasiteettia tukemassa muuta liiketoimintaa.
Suorien omistusten ohella matkailussa on viime vuosina opittu hakemaan lisävoimaa myös voimakkaan verkottumisen ja vuorovaikutteisen yhteistyön avulla. Matkailussa pienilläkin yksiköillä on edelleen sijansa. Omaleimaisuutta omaavina ja palvelukykyisinä ne ovat varmasti hyvinkin kiinnostavia yhteistyökumppaneita.
Onnistuminen edellyttää kuitenkin suurtyritysten tarpeiden ja toimintatapojen tuntemista. Vain näin syntyy pohjaa menestyvälle yhteistoiminnalle ja avautuu mahdollisuus hyötyä suuremman kumppanin vetovoiman laajentamista markkinoista.
paakirjoitus@kaleva.fi