Lapin matkailijavirran kasvattamia onnettomuusriskejä aiotaan karsia turvapuskurilla, jossa matkailualan eri toimijat torjuvat uhkia yhteisin pelisäännöin. Lapin lääninhallituksen pelastusylitarkastajan Seppo Lehdon mukaan matkailun turvallisuus on parantunut tuntuvasti, mutta onnettomuuksiin ja niiden ehkäisyyn liittyvät toimintatavat vaihtelevat turhan paljon.
Lehto esitteli Rovaniemellä tiistaina hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa maakuntaan matkailun turvallisuusjärjestelmä vuoden 2011 loppuun mennessä. Hän puhuu uudenlaisesta turvallisuuskulttuurista, johon sitoutuvat kaikki osapuolet matkailualan yrityksistä viranomaisiin ja terveydenhoitoon.
"Lapin matkailuelinkeinolla on niin laajat yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset, ettei turvallisuus voi olla vain yksittäisten yritysten asia. Nyt ei ole olemassa sellaista tahoa, joka hallitsisi koko kuvion. Siksi turvallisuuteen liittyvät käytännöt ovat liian hajanaisia", Lehto perustelee.
"Tarvitaan kaikkien osapuolten yhteinen elin tai foorumi, joka arvioi jatkuvasti riskejä ja hakee havaittuihin uhkiin ratkaisukeinoja. Se vetäisi myös muun muassa turvallisuuskoulutusta."
Suuronnettomuuden pelko
Hankkeen taustalla on osaltaan pelko suuronnettomuuksista, joiden mahdollisuutta yli kahden miljoonan vuotuisen matkailijan virta lisää. Suurilta turmilta on vältytty, mutta läheltä piti -tilanteita on ollut useita.
"Riskit kasvavat, joten turvallisuuden laajapohjainen kehittäminen olisi järkevää", sanoo Lapin keskussairaalan kirurgian ylilääkäri Hannu Halme. Hän muistuttaa myös, että matkailijoille sattuneet pienemmät turmat ja sairastumiset ovat jo varsin iso tekijä sairaalan arjessa.
Pelkästään ulkomaalaisia erikoissairaanhoidon tarvitsijoita oli Lapin sairaanhoitopiirissä viime vuonna pitkälti yli 300, ja he edustivat 30:tä eri kansallisuutta.
Lapin Safarien kehittämispäällikkö Jarkko Leinonen luonnehtii uutta turvallisuushanketta myönteiseksi. Hän kuitenkin arvioi, että se tulee olemaan suuri haaste erityisesti pienille matkailuyrittäjille.
Leinosen mukaan viesti turvallisuusvaatimuksista ei aina kulje ohjelmapalveluja tuottavan alihankkijaketjun päästä päähän. Tai sitten viestistä ei välitetä.