Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) puolusti Lapin metsäteollisuutta tutkijoiden suojeluhaluilta. Korkeaojan mukaan Metsä-Lapin metsistä on jo puolet suojeltu. Jatkossa on turvattava ennen kaikkea metsäteollisuuden puun saanti ja työpaikat pohjoisessa.
Metsätutkijat lähettivät helmikuussa Korkeaojalle metsäadressin. Siinä reilut 200 tutkijaa vetosi ministeriin luonnontilaisten metsien suojelemiseksi.
Korkeaoja kiisti, etteikö hän olisi halukas keskustelemaan aiheesta tutkijoiden kanssa. Samalla hän kuitenkin leimasi perjantaisessa keskustelutilaisuudessa tutkijoiden metsäadressin vastuuttomaksi. Ministerin mukaan vetoomusta on käytetty valikoiden Keski-Euroopassa suomalaisen metsätalouden kritisoimiseen.
Korkeaojan mukaan tutkijat eivät ole huomioineet vetoomuksissaan lisäsuojelun sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.
"Loput luonnonmetsät säästettävä hakkuilta"
Akatemiaprofessori Ilkka Hanskin mukaan luonnontilaisista metsistä olisi saatava lisää tutkimustietoa. Sen saaminen kuitenkin kestää ja ainakin siihen asti olisi vanhat metsät säästettävä hakkuilta.
Hanski muistutti myös perjantaina Helsingissä, että metsien käytön taloudellisiin vaikutuksiin on laskettava myös matkailu, eikä pelkkä metsätalous.
Hanski oli samaa mieltä Korkeaojan kanssa siitä, että metsien suojelua on lisättävä reippaasti Etelä-Suomessa. Hanski kuitenkin muistutti, ettei pohjoisen ja etelän metsien suojelu ole vastakkaisia.
Luonnontilaisiksi metsiksi tutkijat määrittävät yli 140-vuotiaat metsät, joissa on korjaamattomia tuulenkaatoja ja runsaasti lahopuita. Määritelmä ei ole kuitenkaan yleisesti vahvistettu, mutta sitä käytetään esimerkiksi valtakunnan metsien inventoinnissa. Inventoinnit todistavat näin määriteltyjen luonnonmetsien vähentyneen Suomessa. Luonnontilaisiksi määriteltyjä metsiä Suomessa on Hanskin mukaan jäljellä 4-5 prosenttia metsämaasta. Vaikka Korkeaoja puhui metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisesta, hän puolusti Helsingissä metsätaloutta, kun taas tutkijoiden puheenvuoroissa korostui metsien suojelu. Paikalla ollut Lapin liiton edustaja Timo E. Korva taas kritisoi koko metsäkeskustelua siitä, että lappilaiset sivuutetaan taas asiassa. Korvan mukaan koko suojeluasia kuuluisi lappilaisten päätettäväksi.
Metsä-Lapissa luovuttava avohakkuista
Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Heikki Kauhanen muuttaisi rajulla kädellä koko Metsä-Lapin metsätaloutta. Lähes 40 vuotta Lapin metsiä tutkinut Kauhanen pitää järjettömänä, että 300-400 vuotta vanhaa Lapin mäntyä kipataan pahimmillaan jopa sellukattilaan.
Hitaasti kasvaneesta Lapin männystä olisi saatava moninkertainen hinta etelän 80-vuotiaaseen mäntyyn verrattuna. Kauhasen mukaan Lapin lujalle männylle olisi myös keksittävä uusia käyttökohteita.
Kauhasen mukaan Metsä-Lapissa olisi luovuttava avohakkuista ja siirryttävä jatkuvaan kasvatukseen. Tämän takaisi männyn luovempi käyttö, joka taas toisi puulle kovemman kantohinnan ja tuolloin se kannattaisi korjata nykyistä kevyemmin konstein metsästä.
Kauhasen mukaan metsätaloutta ja suojelua voidaan harjoittaa samassa metsikössä, mutta metsätalouden on tuolloin joustettava. Kolarin tutkimusyksikössä työskentelevä Kauhanen on mukana hankkeessa, jossa pohjoisten metsien käyttöä ja monimuotoisuutta on koetettu sovittaa yhteen.