Kesän aikana tehdyissä maakotkanpesien tarkastuksissa on Kemijärveltä löydetty reviiri, jonka pesässä on kolme poikasta. Ylitarkastaja Tuomo Ollila metsähallituksesta kertoo, että tapaus on ensimmäinen Suomessa 1960-luvulta alkaneen tarkastustoiminnan aikana.
Onnistuneita maakotkan kolmen poikasen pesintöjä tunnetaan maailmanlaajuisestikin vain muutamia.
"Viimeksi pesällä käytäessä poikaset olivat aloittamassa lentoharjoituksia. Ravinnon runsaus on tärkein edellytys suurpesinnän onnistumiselle. Maakotkan tärkeimpiä saalislajeja kuten jäniksiä ja kanalintuja on ollut runsaasti", Ollila sanoo.
Kesän tarkastuksissa löydettiin kaikkiaan 168 rengastusikäistä poikasta.
Määrä on hieman pienempi kuin edellisvuonna mutta kuitenkin tarkastushistoria toiseksi suurin.
Koillisen maakotkilla
heikko pesintätulos
Ollila kertoo, että pesintätulos on erittäin hyvä Itä-Lapissa mutta esimerkiksi Keski-Lapissa se on normaali tai huonompi. Maakotkan levinneisyyden etelärajoilla Oulun läänissä, Suomenselällä ja Keski-Suomessa pesintätulos on ollut heikko.
Ihmisen aiheuttaman joko tahallisen tai tahattoman häiriön vuoksi muutamia pesintöjä epäonnistui varsinkin maakotkan levinneisyysalueen eteläisessä osassa.
Koillis-Suomen alueella toimivat maakotkien pesätarkastajat ovat joutuneet palaamaan monelta pesältä pettyneinä. Varsinkin Kuusamossa pesintävuosi on ollut yksi huonoimmista pitkiin aikoihin.
"Kuusamon kymmenestä asutusta reviiristä vain kaksi poikasta lähtee lentoon, eli tulos on äärimmäisen huono. Viime vuonna poikaspesiä oli yhdeksän, joissa varttui 13 poikasta", pesätarkastaja Jyrki Mäkelä kertoo.
Merikotkilla
pyyhkii hyvin
Taivalkoskella on viisi asuttua maakotkan reviiriä, joiden pesissä on kaikkiaan kolme poikasta. Posiolla pesätarkastajat ovat varmistaneet yhdeksän asuttua reviiriä, mutta jälkikasvua löytyy yhteensä vain viiden poikasen verran. Etelä-Sallasta tiedossa on viisi reviiriä, joilla varttuu kolme poikasta.
Sen sijaan koillisen merikotkilla pyyhkii paremmin kuin koskaan. Kun myös Suomussalmi lasketaan mukaan, pesintöjä on tänä kesänä yhteensä kuusi. Poikasia niissä valmistautuu nousemaan siivilleen kuusi.
"Pesinnöistä kolme on Kuusamossa ja kaksi Posiolla. Suomussalmella pesintä keskeytyi", Mäkelä selvittää.
Vahvimmalla alueella Kuusamossa merikotkalla arvellaan olevan kaksi muutakin reviiriä, mutta niiden pesät ovat vielä löytämättä.
Merikotkien pesintöjen ennätyksellinen määrä ei kerro siitä, että kanta olisi vahvistunut nimenomaan tänä vuonna. Pesien etsintää on tehostettu ja myös yleisövihjeiden ansiosta aikaisemmin piilossa olleita risulinnoja on tullut tarkastajien tietoon.
Suomessa tunnetaan noin 370 asuttua maakotkareviiriä, joista noin 80 prosenttia on Lapin läänissä. Eteläisimmät reviirit sijaitsevat Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Maakotkat pohjoisessa,
merikotkat etelässä
Vielä 1800-luvun alkupuolella maakotka pesi koko Suomessa, mutta vainon lisääntymisen ja asutuksen leviämisen myötä se hävisi eteläisestä Suomesta jo viime vuosisadan alkupuolella.
Lapissa maakotkia on noin 400 paria. Lajin pesätarkastuksesta huolehtii metsähallitus. Suuren osan maastotöistä tekevät ympäristöministeriön tehtävään valtuuttamat vapaaehtoiset lintuharrastajat.
Maakotkan porotaloudelle aiheuttamat vahingot korvataan reviiriperusteisesti paliskunnan alueella todettujen onnistuneiden ja aloitettujen pesintöjen mukaan.
WWF:n mukaan merikotkien pesintätulos on ennätyksellinen tänä vuonna koko maassa. Asuttuja reviirejä oli 243 ja ne tuottivat vähintään 229 poikasta. Koko maan kannasta Pohjois-Suomessa elää kymmenisen prosenttia.
