Kemihaaran alueen soihin kuuluva, tähän asti ainutlaatuisena pidetty Kokonaapa sijoittuukin linnustollisissa arvoissa uusimman tutkimuksen mukaan Keski-Lapin soiden keskikastiin.
Lapin liiton johtopäätös perustuu viime kesänä tehtyyn suolinnustoselvitykseen, jossa Pelkosenniemen Kokonaavan lisäksi vertailukohteena olivat Viiankiaapa Sodankylässä, Joutsenaapa Sallassa, Teuravuoma Kolarissa ja Silmävuoma Rovaniemen maalaiskunnassa.
Kokonaapa kuuluu Kemihaaran alueen suona kiisteltyyn Vuotos-alueeseen ja se on mukana viimeisessä Suomen Natura 2000-ehdotuksessa. Tutkimustuloksiin nojaten Lapin liitto vaatii korkeimmalta hallinto-oikeudelta valtioneuvoston päätöksen palauttamista uudelleen arviointiin Koitelaisen ja Kemihaaran soiden osalta, koska suojelulle ei löydy perusteita.
Lapin liiton ja Lapin ympäristökeskuksen rahoittamassa tutkimuksessa oli tavoitteena vertailukelpoisen tieteellisen aineiston hankkiminen Keski-Lapin suoalueiden linnustosta.
Arktisen keskuksen tutkijoiden Jukka Jokimäen ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäen selvityksessä Viiankiaapa Sodankylässä sijoittuu linnustollisissa arvoissa Kokonaavan edelle. Viiankiaavan suojelupistearvot ovat Kokonaavaa paremmat niin pesimäaikaisen linnuston suojelupistearvoissa kuin laskettaessa suojelupistearvoja käyttäen ainoastaan lintudirektiivilajeja. Seuraavina ovat paremmuusjärjestyksessä Joutsenaapa, Teuravuoma ja Silmävuoma.
Vääristely ärsyttää
Lapin liittoa
Lapin liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo sanoo, että tutkimustulokset lyövät korville väittämiä, joiden mukaan Kemihaaran suot olisivat linnustollisilta arvoiltaan jopa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia. Ylitalo ihmettelee, miten tällaista on voitu väittää, koska muista Keski-Lapin soista ei ole ollut tähän asti yhtä perusteellista tieteellistä ja vertailevaa tutkimusta kuin Kokonaavasta.
Ylitalon mukaan Lapin liitto on ärsyyntynyt vääristelystä ja pelaamisesta ja vaatinut muidenkin soiden kuin Kokonaavan tutkimista.
Kokonaavan perusteellinen inventointi perustuu vesilakiin, joka edellyttää perusteellisia selvityksiä alueen luontoarvoista, kun lupaa vesivoimarakentamiseen haetaan.
Vielä julkaisemattomat tutkimustulokset osoittavat, etteivät vertailukelpoisella menetelmällä kartoitetut lintusuot eronneet toisistaan suolintulajien lajimäärän ja kokonaisparimäärän suhteen. Sen sijaan lintulajiston koostumuksessa havaittiin eroja.
Linnustollisesti arvokkaimmat tutkimusruudut sijaitsivat Viiankiaavalla, Kokonaavalla ja Joutsenaavalla.
Oletettavasti myös Teuravuoma on arvokas lintusuo, mutta kesän 2004 tutkimuskoeala ei sijoittunut alueen parhaimmille lintupaikoille.
Tutkimuksessa on käytetty kolmen käyntikerran kartoitusmenetelmää yhden neliökilometrin koealalla.
"Vertailukelpoisella tavalla kerättyä aineistoa ei toistaiseksi ole juuri saatavilla Suomesta tai muista Euroopan maista", todetaan tutkimusraportissa.
Suolinnustotutkimuksen tulokset osoittavat Lapin liiton mukaan, että valtioneuvoston päätös on perustunut olennaisesti puutteelliseen selvitykseen, sillä linnut ovat olleet olennainen osa suojelua.
"Tämän vuoksi erityisesti Kemihaaran soiden suojelupäätös on arvioitava uudelleen. Tutkimustulokset voidaan sivuuttaa vain paremmalla tieteellisellä näytöllä", todetaan Lapin liiton valituksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle.