Pallastunturi Lauantaiaamun ensimmäisinä sekunteina, sumusta ja tihkusateesta huolimatta syttyi olympiasoihtu Taivaskeron huipulla aivan kuin tasan 50 vuota sitten. Aurinko ei paistanut sitä vertaa pilvien läpi, että polttolasisytytys olisi onnistunut, mutta olympiasankarit Eero Mäntyranta ja Pertti Teurajärvi selvisivät haasteesta lapinmiehen aidoin taidoin ja tuli saatiin soihtuun kynttilän avulla.
Mukana Taivaskerolla oli myös Lapin läänin maaherra Hannele Pokka, jonka elämään kuuluu tiiviisti jokapäiväinen liikunta, niinpä tunturin päälle kipaisu olympia-aatteen merkeissä ei ollut hänelle lainkaan vastenmielinen virkatehtävä.
Noin kilometriä ennen Hotelli Pallasta vaihtui viestivuoro konkareilta lappilaisille mestarihiihtäjille. Sisarukset Hannu ja Pirjo Manninen toivat maaherran ja puolentoista sadan muun sytyttämistä seuranneen kanssa soihdun juhlapaikalle.
Urheilu on
ikuista
Keskiyöllä käynnistyi Pallaksen Soihtuviestin kansalaisjuhla puhein, olympialipun nostoin ja muistellen viidenkymmenen vuoden takaisia tunnelmia. 51:stä silloisesta soihtuviestinviejästä paikalla oli kaksikymmentä soihdunkantajaveteraania, joista Urho Viik, Heikki Oja, Eila Pusa, Oiva Mella ja Erkki Liikavainio ottivat viestiin vielä kerran tuntumaa, ja lähtivät viemään sitä klo 00.30 ensimmäisen kilometrin osuuden Pallakselta kohti Helsingin Olympiastadionia ja ensi perjantain pääjuhlaa yhdessä Suomi juoksee -tapahtuman juoksijoiden kanssa.
Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Tapani Ilkka muisteli Helsingin kesäolympialaisten solmineen jopa linnarauhan SVUL:n ja TUL:n välille:
"Tuskin muu kuin talvisota on olympialaisten ohella samalla tavalla yhdistänyt Suomen kansaa. Nyt elävä liekki tuo jälleen olympia-ajatuksen yhteiseksi, tuli on Lapin aurinkoa, joka nähdään myös pääjuhlassa Helsingissä. Urheilu on ikuista", Ilkka sanoi.
Pallaksen soihdusta otettiin myös tuli toiseen soihtuun, joka kuljetetaan Kotkaan, Course 2002 - purjehduksen päätesatamaan ensi perjantaiksi. Suomen Lastenklinikoiden kummit ry:n puheenjohtaja Kalevi Tuominen ja olympiapurjehtija Esko Rechardt ottivat Course 2002 -soihdun puolestaan haltuunsa.
Ella ja Olavi
saivat kipinän
Nykyiset rovaniemeläiset Ella (os. Anttila) ja Olavi Reunamäki muistelivat mukavin tuntein viiden vuosikymmenen takaisia tapahtumia, sillä silloin 21-vuotiaat nuoret saivat toisistaan Pallaksen maisemissa ensi kerran näköhavainnon.
"Minä juoksin Muonion Tunturi-Veikkojen joukkueessa ja Olavi Kilpisjärven Saanaveikkojen joukkueessa. Tunsin kilpisjärveläisistä kaikki muut, mutta Olavi oli vieras ja hänestä piti luonnollisesti ottaa silloin jo vähän selvää", kertoo Ella.
Kumpikin kieltää, että kyse olisi ollut rakkaudesta ensi silmäyksellä, vaikkakin merkittävä ensitapaaminen tapahtui soihtuviestin merkeissä. Vuonna 1952 juoksijat saivat kuljetuksen kuorma-autossa. Koska Ella oli menossa Muonioon kotiinsa, sai hän kyydin saman auton lavalla kuin Olavi, joka oli matkalla työmaalleen Kilpisjärvelle rajavartiostoon.
"Kävimme sitten kumpikin tahoillamme koulut loppuun ja vasta vuonna 1956 tavattiin ja rakastuttiin. Avioliitto solmittiin vuonna 1957. Kymmenen vuotta sitten olimme mukana olympiasoihdun 40-vuotisjuhlassa ja silloin vielä Olavi juoksi yhden osuuden. Nykyisinkin vielä liikumme, mutta rauhallisemmin. Juoksut ovat vaihtuneet sauvakävelyyn ja marjastukseen. Tämän vuoden hillat on muuten jo poimittu", heläyttää Ella.
Reunamäen pariskunta viihtyi eilisessä Pallaksen juhlassa, sillä paikalla oli paljon tuttuja ja sukulaisia. Tänä vuonna järjestäjät arvioivat väkeä olleen kaikkineen paikalla vajaat 500.