Lapin kul­ta­pu­rot an­te­liai­na

Lemmenjoen ja Ivalojoen kultapuroilta on tänä kesänä löydetty tavallista enemmän supersuuria isomushippuja. Kesän ensimmäisen isomushipun, 113 grammaa painavan Hepokatin, löysi Raimo Kanamäki Lemmenjoen Miessiltä heinäkuun seitsemäntenä päivänä.

Raimo Kanamäki löysi heinäkuun alussa 113 gramman isomushipun Hepo-ojalta, Lemmenjoelta. Hippu ristittiin Hepokatiksi.
Raimo Kanamäki löysi heinäkuun alussa 113 gramman isomushipun Hepo-ojalta, Lemmenjoelta. Hippu ristittiin Hepokatiksi.

Lemmenjoen ja Ivalojoen kultapuroilta on tänä kesänä löydetty tavallista enemmän supersuuria isomushippuja. Kesän ensimmäisen isomushipun, 113 grammaa painavan Hepokatin, löysi Raimo Kanamäki Lemmenjoen Miessiltä heinäkuun seitsemäntenä päivänä.

Elokuun ensimmäisenä päivänä Jouko Korhonen ja Jari Järvinen löysivät Lemmenjoen Jäkälä-äytsiltä 88,7 grammaa painavan Auringonpimennyshipun sekä Maija ja Risto Vehviläinen Ivalojoen Sotajoelta 193 grammaa painavan Unnan.

Auringonpimennyshipun löytäjä ja Lapin kullankaivajain liiton puheenjohtaja Jouko Korhonen arvioi, että kolmen supersuuren hipun löytyminen samana kesänä on puhdasta sattumaa. "Kaikki isomuksia löytäneet ovat kaivaneet samoista paikoista ja samoilla menetelmillä jo monien vuosien ajan. Oli vain sattuma, että ne löydettiin samana kesänä."


Sattumien summa
on kuitenkin tehnyt kuluvasta kesästä kullankaivajien piirissä historiallisen. Tosin viime kesänäkin löytyi useita isomushippuja mutta ei aivan yhtä suuria kuin tänä kesänä. "Erikoista oli sekin, että meidän löytö Jäkälä-äytsillä ja Vehviläisten löytö Sotajoella tehtiin samana päivänä ja samalla kellonlyömällä", Korhonen kertoo.

Julkisuuteen saatetut kolme suurhippua eivät ole kesän ainoat isot löydöt. Korhonen tietää useita 20-40 gramman painoisia hippuja, joista löytäjät eivät ole suuremmin huudelleet.

Suurten isomushippujen ansiosta kiinnostus kullankaivua kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Korhonen kertoo, että Lapin kullankaivajain liittoon tulee jäseniä ennätystahtiin, jopa parinkymmenen viikkovauhdilla. "Kiinnostus saattaa osittain olla julkisuuden ansiota, mutta viime vuonnakin taisi tulla 300-400 uutta jäsentä. Tänä vuonna jäseniä ehkä tulee vielä enemmän, jolloin 3000 jäsenen raja rikkoontuu."

Jäsenmäärän huikea kasvu on yllättänyt myös liiton väen. "Olemme ilmeisesti osanneet tehdä liitossa imagon eteen jotakin myös oikein. Jäsenistömme kautta meillä on laaja kontaktipinta myös päättäjien suuntaan, mistä on ollut hyötyä uuden kaivoslain valmistelussa", Korhonen sanoo.


Hyvännäköisen koruhipun
hinnaksi on arvioitu 150-200 euroa grammalta, mikä on yli kymmenen kertaa teollisuuskullan grammahintaa korkeampi.

Suurillekin hipuille ostajat löytyvät. Raimo Kanamäen Hepokatin osti äskettäin Wihurin pääomistaja Antti Aarnio-Wihuri. Kauppasummaa osapuolet eivät kerro, mutta Kanamäen tavoitehinta oli 30 000 euroa. Korhosen Auringonpimennyshipun lähtöhinta puolestaan on 20 000 euroa.

Seppo Partasen ylläpitämän tilaston mukaan suurin Suomesta löydetty kultahippu on Evert Kiviniemen vuonna 1935 Luton latvoilta löytämä 393 gramman isomus. Aleksi Kiviniemi puolestaan löysi vuonna 1910 Hangasojan suulta 385 grammaa painaneen kultakimpaleen.

Seuraavina listalla ovat Marjut ja Risto Telilän sekä Annikki ja Juhani Kankaan Miessiltä vuonna 2004 kaivama 282 grammaa painanut Tähtihippu ja Marjut Telilän kuusi vuotta aikaisemmin samalta seudulta vaskaama 250 grammaa painanut Pikkumammutti. Vehviläisten Unna sijoittuu listalla viidenneksi ja Kanamäen Hepokatti sijalle 12.

Ilmoita asiavirheestä