Lapissa on yhä potentiaalisia kullan raaka-ainelähteitä, joita voitaisiin hyödyntää. Geologi Tuomo Korkalon mukaan Keski-Lapista on kahdenkymmenen viime vuoden aikana löydetty ja tutkittu lähes kolmekymmentä kultaesiintymää, joista vain kaksi on johtanut kaivostoimintaan. Suurin osa esiintymistä sijaitsee Kittilän kunnan alueella.
- Keski-Lapin tunnetut kultaesiintymät ovat Kittilän Suurikuusikkoa lukuun ottamatta pieniä ja kultapitoisuudeltaan hajanaisia. Useat esiintymät sisältävät myös malmin rikastuksen kannalta haitallisia arseenipitoisia mineraaleja tai ovat muuten vaikeasti hyödynnettävissä, sanoo Korkalo.
Korkalo toteaa, että pienet esiintymät voisivat olla sopivia pienkaivostoimintaan, vaikka Suomessa ei pienkaivostoimintaa juuri harrasteta. Korkalon mukaan pienkaivostoiminta on esimerkiksi Australiassa erittäin yleistä, ja Suomessakin kasvattamassa suosiotaan.
Tällä hetkellä Sodankylän Pahtavaara on maamme ainoa toimiva kultakaivos.
Korkalon väitöskirja Keski-Lapin kulta- ja kupariesiintymät sekä niiden etsintä ja hyödyntäminen tarkastettiin Oulun yliopistossa perjantaina. Korkalon väitöskirja on ensimmäinen kattava yhteenveto Keski-Lapin kulta- ja kupariesiintymistä. Korkalo ei tutkinut väitöskirjassaan pienkaivostoimintaa.
Kulta säilyttänyt arvonsa
Kiinnostus kullan etsintään Suomessa, ja erityisesti Lapissa, alkoi 1980-luvun puolivälissä.
- Tuolloin alkoi kultabuumi koko maailmassa, koska kullan hinta ja kysyntä nousivat räjähdysmäisesti. Uusia kaivoksia perustettiin jopa niin paljon, että kullan hinnan pelättiin romahtavan. Toisin kuitenkin kävi. Kulta on säilyttänyt arvonsa erittäin hyvin, sanoo Korkalo.
Kullan hinta on tällä hetkellä korkeammalla kuin vuosikymmeniin.
Kultabuumin aikaan Lapista löytyi kaksi kaivostoimintaan johtanutta kultaesiintymää: Kittilän Saattopora ja Sodankylän Pahtavaara. Tuolloin löydettiin myös suuri ja merkittävä Kittilän Suurikuusikon kultaesiintymä, jota yhä tutkitaan.
- Tämä kuvastaa sitä, että malminetsintä on hyvin pitkäjänteistä työtä.
Korkalon mukaan Suurikuusikon lisäksi toinen huomattava kaivostoimintaan toistaiseksi johtamaton kultaesiintymä on Ilomantsin Pampalo.
- Lapissa varsinaisten kultaesiintymien lisäksi huomattava kultapotentiaali liittyy Länsi-Lapin rauta-kupari-kultaesiintymiin, kertoo Korkalo.
Maailmanluokan metalliesiintymiä
Kullan lisäksi Lapissa on mahdollisuus muidenkin metallien hyödyntämiseen. Pohjois-Suomen alueella sijaitsee kuusi Suomen seitsemästä kooltaan maailman luokan esiintymästä.
Nämä toistaiseksi kaivostoimintaan johtamattomat metalliesiintymät on löydetty jo 20-30 vuotta sitten.
Metallit ovat nikkeli, kupari, kromi, niobi, platinametallit ja kulta. Jokaisen esiintymän koko on noin 100 miljoonaa tonnia tai enemmän, lukuun ottamatta Suurikuusikkoa, jossa se on noin kaksikymmentä miljoonaa tonnia.
- Esiintymisen alhaiset metallipitoisuudet tai louhinta- ja rikastustekniset seikat ovat kuitenkin toistaiseksi estäneet niiden kaivostoiminnan aloittamisen, sanoo Korkalo.
Hänen mukaansa esiintymät ovat kuitenkin esimerkkejä siitä, että Lapissa on mahdollisuus laajamittaiseen ja tulokselliseen jalo- ja perusmetalleihin perustuvaan kaivostoimintaan.