Pienkaivostoiminta voisi olla toimiva ratkaisu Lapin kultaesiintymien hyödyntämiseksi. Näin uskoo Keski-Lapin kulta- ja kupariesiintymistä väitöskirjan tehnyt Tuomo Korkalo. Keski-Lapissa on kymmeniä kultaesiintymiä, mutta ne ovat usein vaikeasti hyödynnettävissä.
"On huomattava, että suurimmat esiintymät, jotka eivät ole johtaneet kaivostoimintaan, on löydetty jo 20-30 vuotta sitten. Ja yhä edelleen niitä tutkitaan", Korkalo korostaa. Sodankylän Pahtavaara on tällä hetkellä ainoa Suomessa toimiva kultakaivos.
"Esiintymissä on liian heikko metallipitoisuus tai kaivos- tai rikastustekniset seikat estävät kaivosten avauksen", Korkalo kertoo.
"Tämä ei sulje pois pienkaivostoimintaa, jossa muutaman miehen yritys alkaa louhia pientä esiintymää. Uskon, että Lapissa on mahdollisuuksia nimenomaan pienkaivostoiminnalle."
"Kauppakelpoisen tuotteen saaminen on tosin oma luku sinänsä", Korkalo lisää. Pienkaivostoiminta on muualla maailmassa hyvin yleistä, mutta Suomessa harvinaista.
"Kultaesiintymät ovat usein pieniä ja hajanaisia, ja niistä on vaikea saada louhittavaa yksikköä", Korkalo sanoo. Osa esiintymistä sisältää arseenipitoisia mineraaleja, jotka vaikeuttavat malmin rikastamista.
"Osassa esiintymistä kulta on niin sanottua näkymätöntä kultaa. Se tarkoittaa, että pienet kultahiput tai jopa -atomit ovat kiisumineraalin hilassa."
Kullan irrottamiseksi hilasta joudutaan käyttämään esirikastusmenetelmiä, kuten bioliuotusta. Kaivosalan haasteena on kehittää menetelmiä, jotka parantavat kaivoshankkeiden kannattavuutta.
Keski-Lapista on kahdenkymmenen viime vuoden aikana löydetty ja tutkittu lähes 30 kultaesiintymää. Löytämättömien kultaesiintymien määrää Korkalo ei ala arvailemaan, mutta hän muistuttaa että tällä hetkellä Lapissa kansainväliset malminetsintä- ja kaivosyhtiöt etsivät innokkaasti erityyppisiä malmeja, muun muassa kultamalmeja.
Lapissa on hyvin paljon kultaesiintymiä, joihin liittyy myös kuparimalmeja. "Muun muassa Saattoporan loppuun louhittu kultamalmi sisälsi niin paljon kuparia, että se hyödynnettiin myös", Korkalo muistuttaa.
Merkittävimpiä kaivostoimintaan toistaiseksi johtamattomia kultaesiintymiä ovat tällä hetkellä Kittilässä sijaitseva Suurikuusikko ja Ilomantsissa sijaitseva Pampalo.
Lapin geologia on Korkalolle tuttua, sillä hän on on toiminut koko työuransa Outokumpu-yhtiön palveluksessa muun muassa malminetsinnän johtajana. Eläkepäivien koittaessa tuli halua lähestyä aihetta vielä väitöskirjan muodossa.
Tuomo Korkalo väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 26. toukokuuta aiheesta Keski-Lapin kulta- ja kupariesiintymät sekä niiden etsintä ja hyödyntäminen. Geotieteiden laitoksen luentosali GO 101 kello 12.
