Lapin kriisikuntien talousvaikeuksien syitä etsivä työryhmä arvelee, ettei ahdinkoon ole odotettavissa suuria lisäapuja ainakaan pariin vuoteen.
"Mahdolliset laajemmat elvytysratkaisut jäänevät seuraavan hallituksen asiaksi", sanoo sisäministeriön neuvotteleva virkamies Rainer Alanen.
Sisäministeriön Pohjois-Lappi-työryhmän työhön liittyen erillinen selvitysryhmä etsii talousvaikeuksien perimmäisiä syitä kolmesta pahimmasta kriisikunnasta Savukoskelta, Pelkosenniemeltä ja Utsjoelta. Kuntakierros avattiin Savukoskelta tiistai-iltana.
Ryhmää vetävän Alasen mukaan tämän ja ensi vuoden lisätuet ovat pitkälti syksyllä jakoon tulevan harkinnanvaraisen avustuksen varassa.
Jaossa on silloin noin 54 miljoonaa euroa (320 milj. mk), mutta hakijoitakin lienee runsaasti – ilmeisesti yli puolet Suomen kunnista.
Alanen korostaa, että laajemmat rukkaukset edellyttäisivät muutoksia muun muassa valtionosuuslakiin. Alanen katsoo myös, että yksittäisiä kuntia on enää vaikea nostaa erikseen pelastettavaksi samaan tapaan kuin Karkkila vedettiin kuiville 1990-luvun alkupuolella.
Kuntien yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että elvytyskeinot vaikuttavat yleisellä ja laajemmalla tasolla.
Alasen mukaan ongelmat ovat monien tekijöiden summa. Suuria selittäjiä ovat valtionosuusmuutos sekä yhteisöverouudistus. Utsjoella siirtymäkauden valtionosuushännät iskivät noin 650 000 euron (3,9 milj. mk) voimalla.
Tosin hännät olivat tiedossa, ja varautumisaikaa niiden tuloon oli kuutisen vuotta.
Ahdingon keskeisiä syitä ovat myös työttömyys, muuttoliike, vähäväkisyys ja palvelukustannuksia lisäävät pitkät etäisyydet. Kolmessa kunnassa on yhteensä vain nelisentuhatta asukasta.
Kunnat sanovat olevansa valmiita kipeisiinkin toimiin, mutta pelkästään omin eväin ei velkaantuneisuutta ja alijäämäkierrettä katkaista.
Selvitysryhmä työstää johtopäätöksensä ja esityksensä Pohjois-Lappi-työryhmälle, jonka on määrä saada oma kokonaisuutensa valmiiksi kesään mennessä.