Lapin kiertävissä kouluissa oli vielä 1920-luvun alussa enemmän kouluikäisiä kuin kansakouluissa. Viimeinen katekeettakoulu suljettiin Inarissa vuonna 1954. Kiinteiden koulujen merkitys Lapissa oli aikoinaan vähäinen.
Tämä käy ilmi fil.kand., kouluneuvos Juhani Lassilan väitöstutkimuksesta. Hän on selvittänyt Lapin kirkollisten alkuopetuskoulujen sekä kansa-, perus- ja oppikoulujen historiaa kuntakohtaisesti aina lukuvuoden 1998–99 loppuun saakka. Kyseessä on perustutkimus.
Suomen ensimmäiset kiertävät katekeetat aloittivat opetustyönsä tutkimuksen mukaan Utsjoella vuoden 1750 tienoilla. Ensimmäinen kansakoulu avattiin Rovaniemellä 1870. Peruskoulujärjestelmään Lappi siirtyi 1972.
"Tornion pedagogio, Lapin ensimmäinen oppikoulu, sai perustamisluvan 1630. Tästä tasokkaasta oppilaitoksesta parhaat pääsivät 1700-luvulla suoraan yliopistoihin", Lassila selvitti.
Kirkollisia katekeettakouluja perustettiin vain Pohjois- ja Itä-Lapin seurakuntiin, joissa ne toimivat 110–200 vuotta. Oppivelvollisuuslaki annettiin Suomessa vuonna 1921. Lapin asukkaat olivat aktiivisia, ja syksyllä 1929 kansakouluja oli jo 205. Sodanjälkeisinä vuosina perustettiin vielä 160 uutta kansakoulua.
"Lukuvuona 1957–58 kouluja oli ennätysmäärä, eli 425", Lassila kertoi.
1960-luvun yhteiskunnallinen murroskausi ja 1990-luvun lama koettelivat Lappia niin, että syksyllä 1998 Lapissa oli enää 200 ala-astetta. Pelkosenniemen kunta sai oman lukion vuona 1980. Tuolloin kaikissa Lapin kunnissa oli oma lukio.
Lassilan väitöskirja tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina. Vastaväittäjänä on emeritusprofessori Veli Nurmi ja kustoksena professori Pauli Siljander.