Olin keväällä 2007 mukana British Councilin hankkeessa, jonka tarkoituksena oli hahmottaa Suomen roolia osana eurooppalaista korkeakoulualuetta vuoteen 2020 asti. Suomesta työhön osallistuivat lisäkseni mm. toimihenkilöliitto ERTO:n puheenjohtaja Tapio Huttula, kansanedustaja Janne Seurujärvi ja Euroopan kulttuurisäätiön Tommi Laitio.
British Councilin haasteeseen vastanneessa visiossamme lähdettiin siitä, että Suomessa on vuonna 2020 20--25 korkeakoulua tai liittokorkeakoulua. Liittokorkeakoulut määrittelimme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamiksi federaatioiksi. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat tulevaisuuskuvassa tasaveroisia korkeakoulujärjestelmän osia eivätkä ne tarjoa päällekkäistä opetusta. Molemmilla on selkeät, toisistaan eroavat ja lakiin kirjatut tehtävät. Roolien selkeys tekee tiiviin yhteistyön sekä hallinnossa että koulutuksen järjestämisessä helpoksi ja luonnolliseksi.
Opetushenkilökunta osallistuu alueillaan opetukseen sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Taloudellisesti tehokkaan voimavarojen käytön vaatimus korkeakoulutusta järjestettäessä edellyttää alueellisia federaatioita strategisessa ohjauksessa, hallinnossa ja tukipalvelujen tuottamisessa. Visioimme, että liittokorkeakoulu, jolla olisi yhteinen infrastruktuuri, konsernijohto ja joukko yhteisiä laitoksia, vapauttaisi resursseja tutkimukseen, opetukseen ja tukipalveluihin. Vahvat yksiköt pystyisivät tuottamaan kansainvälisen tason laatua sekä tutkimuksen että opetuksen saralla.
Parin viime vuoden aikana Lappiin on syntynyt Lapin korkeakoulukonserni. Korkeakoulukonserni on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun muodostama kokonaisuus, jonka tehtävänä on yhdistää kolmen korkeakoulun koulutus- ja tutkimusosaaminen Lappia, Suomea ja globaalia maailmaa palvelevaksi korkeatasoiseksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi.
Korkeakoulukonsernin myötä Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut ymmärretään yhtenä Lapin korkeakouluyhteisönä, jota kehitetään kokonaisuutena. Korkeakoulujen strategiat on luotu sellaisiksi, että ne täydentävät toisiaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminta painottuu kunkin korkeakoulun omiin vahvuuksiin siten, että jokainen korkeakoulu palvelee alueellisesti omalta osaltaan Lappia, mutta terävöittää profiiliaan myös kansallisesti ja kansainvälisesti.
Lapin korkeakoulukonsernin koulutusyhteistyö perustuu yhteisessä strategisessa suunnitelmassa sovittuihin koulutusvastuisiin sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen tehtävien mukaiseen duaalimalliin. Maakunnan yksityisen ja julkisen sektorin kehittämistä palvelevassa toiminnassa korkeakoulut sitoutuvat yhteisesti hyväksyttyyn innovaatio-ohjelmaan. Yhteinen innovaatio-ohjelma yhdistää korkeakoulujen osaamista ja vahvistaa konsernin kokonaisuutta suuntaamalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa neljään painoalaan; hyvinvoinnin Lappiin, teollisuuden Lappiin, luonnonvarojen Lappiin sekä elämysten, kulttuurin ja matkailun Lappiin. Konsernin tukipalvelut järjestetään tulevaisuudessa pääosin yhteisesti.
Lapin korkeakoulukonserni -hanketta on johtanut johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut konsernijohtaja Arvo Jäppinen. Yhteistyön eri osa-alueita on pohdittu kymmenessä eri työryhmässä, joiden työskentelyyn on osallistunut toista sataa henkilöä. Vuoden 2007 aikana Lapin yliopisto luopui omasta neuvottelukunnastaan ja asetti Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa yhteisen neuvottelukunnan. Vuoden 2009 alusta lukien neuvottelukunta laajennettiin kolmen korkeakoulun yhteiseksi neuvottelukunnaksi.
Konsernin yhteisten tutkimusinstituuttien valmistelu on edennyt suotuisasti. Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin avajaiset järjestetään 1. lokakuuta 2009. Pohjoisen kulttuuri-instituutin perustamissuunnitelma on valmis. Yhteisten palvelujen järjestämisen kärkihankkeena on toiminut yhteinen Lapin korkeakoulukirjasto, jonka valmistelu on edennyt siten, että kirjasto perustetaan 1.1.2010. Muiden yhteisten tukipalvelujen valmistelu eteni tavoitteena yhteisten palvelujen asteittainen laajentaminen siten, että yhteinen palvelukeskus perustetaan 1.1.2011. Yhteisen tietohallinnon valmistelu on aloitettu tavoitteena konsernitason tietohallinto 1.1.2012 lukien.
Korkeakoulukonsernin kokonaisuuden rakentamiseen haasteena on ollut kolmen korkeakoulun ja kahden koulutuskuntayhtymän vaatima päätöksenteon yhteensovittaminen. Muita pulmallisia asioita ovat olleet yliopiston ja ammattikorkeakoulujen ylläpitojärjestelmien ja lainsäädännön erilaisuuden asettamat rajoitteet sekä hallinto- ja tietojärjestelmien erilaisuus.
Haasteellisuudesta huolimatta konserniyhteistyö on toiminut hyvin ja korkeakoulujen sekä ylläpitäjien hallitukset ovat tehneet päätöksensä yksimielisesti. Ristiinedustus hallintoelimissä on lisännyt avoimuutta ja luottamusta. Yhteisen neuvottelukunnan työn käynnistyminen 1.1.2009 paransi konsernin ja muun yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Strategisten valmistelu- ja päätöksentekoelinten toimivuutta on kuitenkin tarpeen jatkuvasti arvioida ja tarvittaessa kehittää rakenteita.
Kirjoittaja on Lapin yliopiston rehtori.