Kaivostoiminnan nousu Pohjois-Suomessa näkyy liikenneministeriön investointisuunnitelmissa, ja liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) asetti keskiviikkona työryhmän selvittämään Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennetarpeet.
"Molemmat ovat kooltaan hirveän isoja, ja ne tulevat vaikuttamaan paljon liikennerakentamiseen laajoilla alueilla. Työryhmä selvittää esimerkiksi sitä, että jos tarvitaan kahta satamaa, onko yksi Kemi ja toinen Oulu", Vehviläinen sanoo.
Ministeri vieraili Oulussa keskiviikkona Kuusamontien Oulu-Korvenkylä -tieosuuden avajaisissa.
Laaja-alaisuus
lisää rahavirtoja
Vehviläinen korostaa, että valtion tulee tietää tarkasti, mihin se liikennerahojaan panee. Paitsi kaivosteollisuuden kannalta, työryhmä selvittää, miten liikennehankkeita voidaan hyödyntää muilla elinkeinoelämän aloilla, kuten matkailussa ja teollisuudessa.
"Sokli on vaativa harjoitus, koska se sijaitsee niin sanotusti keskellä ei mitään. Sinne on pakko luoda ratayhteys, mutta meneekö linjaus Sallan Kelloselän kautta vai lännempää, jolloin se saattaisi hyödyttää enemmän matkailua ja puukuljetuksia", Vehviläinen pohtii.
Hän arvioi, että Soklin ja Kolarin hankkeet vaatisivat yhteensä 600 miljoonan euron liikennehankkeiden investoinnit. Hänen mielestään valtion osuus kaivosteollisuuden tie- ja ratahankkeille voi olla suurempi, jos ne hyödyttävät yhteiskuntaa ja elinkeinoja laaja-alaisesti.
Työryhmä aloittaa heti, ja sillä on aikaa tehdä selvityksensä maaliskuun loppuun mennessä.
Puukuljetuksille
paremmat tiet
Liikenneministeri kehuu ministeriön ja tiehallinnon tällä viikolla tekemää päätöstä, joka pyrkii turvaamaan puuhuollon. Perustienpidon kunnostushankkeisiin on luvassa 137 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 800 erityisesti kelirikkokorjauksiin keskittyvää kohdetta.
"Rahat jakaantuvat tiepiireille kelirikkoisuuden ja puunhankintavolyymin perusteella. Pohjois-Suomesta on mukana 170 tie- tai siltakohdetta", Vehviläinen sanoo.
Ministeri huomauttaa, että hallitus on tehnyt tällä vaalikaudella 289 miljoonan euron verran päätöksiä, joiden perusteluina on ollut puuhuollon turvaaminen. Tulevina kolmena vuonna yksityistiet saavat 30 miljoonaa, ja vähäliikenteisiä junaratoja korjataan 114 miljoonalla. Pohjoisesta korjataan Äänekoski-Haapajärvi- ja Porokylä-Vuokatti-osuudet.
Yhden lipun joukkoliikenne
Ministeriö alkoi tehdä kesäkuussa joukkoliikenteen kehittämisohjelmaa, joka menee hallituksen käsittelyyn syksyllä ja ensi keväänä kehysriiheen. Tavoitteena on tehdä joukkoliikenne houkuttelevammaksi kaupunkialueilla ja taata palvelut koko maassa.
Ministeri on pyytänyt bussiyrityksiä ja VR:ää, että ne tekisivät parempaa yhteistyötä. Käytännössä se tarkoittaa, että tulisi nykyistä enemmän yhteen sopivia lipputyyppejä. Pitkän ajan kuluessa käytössä olisi valtakunnallinen matkakortti, jota vingauttamalla pääsisi mihin välineeseen tahansa.
"Suomessa ei ole ollut joukkoliikennepolitiikkaa, vaan se on ollut jossakin marginaalissa. Nyt olisi aika luoda realistinen, järkevä ja riittävän kunnianhimoinen joukkoliikennepolitiikka. Valtion tuki on nyt kaikkiaan 100 miljoonaa euroa, ja kyllä tarpeita olisi huomattavan paljon enemmän", Vehviläinen sanoo.
Liikenneministeri puolustautuu opposition liikenneinvestointivaatimuksiin sillä, että erilaisia liikenteen kehittämishankkeita on tällä hetkellä menossa yli 400 miljoonan euron edestä.
"Se on kyllä erittäin korkea investointivolyymi", Vehviläinen sanoo. Suurin osa näistä hankkeista on kuitenkin jo edellisessä hallituksessa päätetty. Niitä uudemmat hankkeet voivat alkaa vasta 2011.