Parikymmentä vuotta sen jälkeen kun tärkeimmät tunnetuimmista kaivoksistamme suljettiin lyhyin väliajoin, Suomesta on kuin vaivihkaa tullut kansainvälisten kaivosyhtiöiden suuren kiinnostuksen kohde. Tällä hetkellä Suomessa etsitään malmia jopa laajemmin kuin missään muualla Euroopassa. Kiinnostuksen taustalla on metallien hintojen nousu sekä arviot täällä olevista hyödyntämiskelpoisista esiintymistä.
Vaikka kaivokset on vanhastaan nähty vaurauden lähteinä, nyt puheet uudesta kaivostoiminnasta saavat ristiriitaisen vastaanoton. Päijät-Hämeessä nostaa päätään suorastaan kansanliike uraanikaivoksen uhkaa vastaan, ja Pohjois-Suomessa epäluuloa herättävät niin ikään uraaniesiintymien varaus- ja valtaushankkeet Kittilässä, Kolarissa ja Kuusamossa.
Kielteisesti hankkeisiin suhtautuvat pohjoisessa etenkin matkailuyrittäjät, Kittilässä myös kunta. Sen alueella, vajaan kymmenen kilometrin päässä Leviltä on vireillä valtaushanke uraanikaivostoiminnan tutkimista varten.
Hyvin perustein voi kysyäkin, miten uraanikaivos istuisi Lapin tai Koillismaan matkailuimagoon, jossa puhtaudella ja luonnonrauhalla on ensiarvoinen asema. Myrkyllistä raskasmetallia tuottavan kaivoksen ja Lapin luonnon yhteensopivuus olisi epäilemättä yhtä keinotekoinen kuin kuuluisa hajuveden ja lihapullien yhdistelmä.
Niin pohjoisessa kuin muuallakin Suomessa erityistä huolta herättää juuri ydinpolttoaineena käytettävä uraani, joka kuulostaa monista pahemmalta louhinnan kohteelta kuin monet muut kaivannaiset. Uusi kultakaivos voisi jopa jossain määrin tukea Lapin imagoa, kun uraanikaivoksen vaikutus voi olla aivan toinen. Kittilän Katajavaaran ja Kolarin Kesänkitunturin kiistaton ongelma on se, että ne sijaitsevat lähellä merkittäviä matkailukohteita, Leviä ja Yllästä.
Mahdollisten kaivosten myönteisten taloudellisten vaikutusten on ainakin nykynäkymin vaikea arvioida ylittävän sitä, minkä matkailu seudulle tuo. Päätöksenteko on silloin helppoa: lypsävää lehmää ei kannata uhrata kaivostoiminnan takia.
Lapissakin on silti oltava mahdollisuuksia myös muuhun elinkeinotoimintaan kuin vain matkailuun perustuvaan. Koska valtaus- ja etenkin louhintalupapäätöksillä on kuitenkin mittavat vaikutukset, niiden pitää perustua perinpohjaisiin taloudellisiin laskelmiin ja ympäristövaikutusten arviointeihin. Toistaiseksi sellaisia ei ole käytettävissä, joten asiassa on turha kiivailla ennen aikojaan.
paakirjoitus@kaleva.fi