Juttujen lähteenä on haastattelujen lisäksi käytetty oikeusministeriön vaalisivuilleen kokoamaa aineistoa Punawiiwan perässä - Eduskuntavaalit 1907.
Helsinki Kittiläläinen maanviljelijä Matti Tervaniemi teki sata vuotta sitten historiaa.Hän oli ensimmäinen ja ainoa eduskuntaan Lapista valittu kansanedustaja vuoden 1907 vaaleissa.
Silloin Lapista vain yhdellä ehdokkaalla oli mahdollisuus päästä Arkadianmäelle. Kansanedustajan paikan nappasi seitsemän pyrkijän joukosta suomalaista puoluetta edustanut Tervaniemi.
Vaalilaissa oli myös pykälä, jonka mukaan.valituksi tulleelta piti vielä erikseen kysyä suostumus kansanedustajan tehtävään. Muualla maassa ei kieltäytymismahdollisuutta ollut.
Tervaniemi lähti Helsinkiin, mutta kovin pitkäksi hänen parlamentaarikon uransa ei muodostunut. Se kesti vain vuoden, koska keisari hajotti eduskunnan ja uudet vaalit olivat jo heinäkuussa 1908. Niissä Lapista eduskuntaan valittiin Tervaniemen puoluetoveri, pankinjohtaja Yrjö Halonen.
Suvussakin
vähän tietoa
Millainen mies Matti Tervaniemi oli? Putosiko hän vai luopuiko vapaaehtoisesti eduskunnasta? Tietoa hänestä löytyy vähän. Se on tiedossa, että Tervaniemi istui jo vuodet 1905-1906 säätyvaltiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajana.
Kaleva tavoitti pojanpojanpojan, oulunsalolaisen ympäristöalan konsultti Olli-Matti Tervaniemen. Hän omistaa nyt Kittilän Kuivasalmen kylässä sijaitsevan sukutalon ja on lähtenyt lähtenyt etsimään lisää tietoa esi-isästään.
"Äijin" elämänvaiheista ei hänen mukaansa ole suvun keskuudessa paljon suusanallistakaan tietoa.
"Minulla on Matti-äijin nahkainen asiakirjasalkku, vuoden 1907 edustajavaalitodistus ja taskukokoinen eduskuntakalenteri. Kittilän talon vintiltä olen pelastanut pölyn seasta laatikollisen valokuvia ja joitakin papereita. Valtaosa vintistä on kuitenkin vielä täysin tutkimatonta."
Tarinoiden, kuulopuheiden ja papereiden perusteella isoisoisän valokuva alkaa kertoa.
"Oma isäni kertoi, että äiji oli käynyt Pietarissa saakka. Suupuheena kuului ja kirjeestä näkyy, että hän ajoi Rovaniemen rataa kuin käärmettä pyssyyn. Papereista käy ilmi, että hän avusti kyläläisiä maakaupoissa ja käräjillä, oli mukana paliskunnan hommissa ja istui pohjoisen osuuskaupan ensimmäisessä johtokunnassa. Hän oli siis yhteiskunnallisesti aktiivinen mies", Tervaniemi kertoo
"Kirjekuorien perustella löytyy linkki lestadiolaisen uusherätyksen järjestäytymiseen. Tätä selittänee se, että Matin toinen vaimo Kreeta Mäkisalo oli Pietari Hanhirovan sukua", Olli-Matti Tervaniemi jatkaa isoisoisästään, joka kuoli Kittilässä tammikuussa 1923.
Ensimmäiset eduskuntavaalit olivat Lapissa erilaiset kuin muualla maassa.
Lappi kuului vielä Oulun lääniin. Siitä huolimatta siellä oli muusta läänistä eroava vaalipiiri, josta enemmistövaalilla valittiin yksi kansanedustaja.
"Äänestäjät saivat käyttää ihan mitä vaalilippua tahansa. Punaista viivaakaan lappilaisten ei ilmeisesti ollut pakko vetää. Riitti, että äänestäjän tahto tuli selvästi ilmi", kertoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.
Muualla oli käytössä vaalilippu, iso valkoinen vaalilakana, jossa olivat kaikki hyväksytyt ehdokaslistat ehdokkaineen. Äänestäjä valitsi mieluisensa vetäisemällä punaisen viivan.
Oulussa vaalipäivä
maaliskuun kylmin
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuoden 1907 vaalipäivän sää oli maaliskuun kylmin Oulussa. Pakkasta oli alimmillaan 21,8 astetta. Lapin säästä ei ole tietoa, sillä pohjoisimmat havainnot tehtiin tuolloin Oulussa.
Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa Oulun läänin vaalipiiri oli jaettu kahtia.
Pohjoisesta vaalipiiristä eduskuntaan nousi muun muassa ro+vaniemeläinen 67-vuotias Iisakki Hoikka, joka ikäpuhemiehenä avasi istunnon: "Yksinkertaisena talonpoikana, joka tulen Lapin kaukaisilta rajoilta..."
Suomalaista puoluetta edustanut virkatalon vuokraaja kuoli samana päivänä, kun Suomesta tuli itsenäinen.
Läänin eteläisestä vaalipiiristä Kyösti Kallio, joka myöhemmin valittiin maan presidentiksi, oli tyrkyllä kahden puolueen, nuorsuomalaisten ja maalaisliiton, listoilta. Eduskuntaan hän nousi maalaisliiton listalta.
Sosialidemokraattien Miina Sillanpää kauppasi itseään kahdessa vaalipiirissä, Oulun läänin eteläisessä ja Uudellamaalla. Vaalilaki salli ehdolla olon useassa vaalipiirissä. Valituksi ehdokas tuli siitä vaalipiiristä, jossa hänen saamansa vertausluku oli suurempi.
Nykyjärjestelmälle tällaiset ehdokasasettelut ovat vieraita vapauksia.
Ehdolla voi olla vain yhdessä vaalipiirissä ja yhden puolueen ehdokaslistalla.