"Ei tule vilu, kun on tarpeeksi vaatetta", vahtimies Antti Sipilä kertoo ohjatessaan liikennettä Hailuodon lautalle 25 asteen pakkasessa ja 10 metriä sekunnissa puhaltavassa pohjoistuulessa.
Hän kertoo lämpimänä pysymisen salaisuuden piilevän kerrospukeutumisessa.
"Kaikki mahdolliset vaatteet on päällä", Sipilä naurahtaa.
Mies on ollut töissä lautalla vuodesta 1974, joten kokemusta pakkasista on kertynyt yllin kyllin.
Sisällä L/A Merisillan ohjaamossa on kuitenkin miellyttävän lämmintä.
Lauttapäällikkö Reijo Patjas istuu lokikirjan ääressä ja kertoo väylän menevän kovilla pakkasilla saman tien umpeen, kun lautta on puskenut jään läpi.
"Aamulla ensimmäinen vuoro näillä keleillä on vähän hitaampi, koska väylälle on tullut muutaman tuuman paksuinen jääpeite", Patjas kertoo.
Lautta menee talvipakkasilla seitsemän kilometrin salmen yli noin puolessa tunnissa.
Vankkarakenteinen lautta
Onneksi Merisilta on tehty vahvarakenteiseksi, joten se kykenee puskemaan paksunkin jään läpi. Kun lautta otettiin käyttöön vuonna helmikuussa 1988, se puski vaivattomasti 70 sentin teräsjään läpi.
"Kyllä tämä pienestä jäänmurtajasta käy", Reijo Patjas naurahtaa.
Talviolosuhteisiin toinen lautta L/A Meriluoto on heiveröinen runkonsa ja konetehojensa puolesta. Niinpä pakkasilla matka Hailuotoon taittuu Merisillalla.
"Merisillassa on tehoa 3000 kilowattia. Potkurit pyörivät sähköllä", Patjas tietää.
Perille päästään, vaikka joku koneista sammuukin, sillä Merisillassa on kolme konetta ja kaksi potkuria.
Periaatteessa autoilijan on sammutettava auton moottori, kun lautalle ajetaan.
Lauttahenkilökunnan mielestä matkustajien hytisyttäminen kylmässä autossa ei ole viisasta. Jos auto siis jää pakkasella käyntiin lautalle tullessa, ei kukaan tule asiasta huomauttamaan. Merisillalle mahtuu 54 henkilöautoa.
Jos pakkaset jatkuvat yhtä kovina vielä tovin, avataan Hailuodon kenties piankin. Jäätien myötä lautan vuorot vähenevät nykyisestä kuudestatoista kymmeneen.
"Viime viikolla jää oli 13 sentin paksuinen. Se ei vielä kanna autoa, mutta näillä pakkasilla jäätä tulee 4 senttiä lisää vuorokaudessa. Sitä paitsi jään pinta on vielä niin rosoinen, että se pitäisi tasoittaa tiekoneella", Patjas toteaa.
Pitkä kiista
pengertiestä
Reijo Patjas on ollut töissä lautalla vuodesta 1987. Parissakymmenessä vuodessa on taitettu peistä pengertiestä ja sillasta tasaisin väliajoin. Lautta on kuitenkin pysynyt luontevana liikennevälineenä, eikä sille ole näillä näkyminen tulossa kilpailijaa.
"Osa luotolaisista kannattaa pengertietä ja siltaa. Toisten mielestä lautta on sopiva vaihtoehto", Patjas summaa.