Valtaosa Suomen rikkilaskeumasta tulee edelleen Suomen rajojen ulkopuolelta. Suomi on saanut omat päästönsä kiitettävästi kuriin, mutta lähialueilla vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut.
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Tuija Ruoho-Airola yhdisti väitöstutkimuksessaan päästötiedot vallitseviin tuulensuuntiin ja päätyi arvioon, jonka mukaan vallitseva läntinen ilmavirtaus on kuitenkin säästänyt Suomen suuremmalta rikkikuormalta. Väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa.
- Suurimmat rikkidioksidipitoisuudet tulevat meille idästä, kaakosta ja etelästä, kuten Pietarista ja Baltiasta, kertoo Ruoho-Airola. Pohjoisessa rikin kulkeutuminen koillisesta ja pohjoisesta, erityisesti Kuolasta on hänen mukaansa merkittävää, ja sen suhteellinen osuus on lisääntynyt.
- Kesäaikaan rikkipäästöjä kulkeutuu erityisen paljon lounaasta ja talvella kaakon ja etelän suunnasta, Ruoho-Airola kertoo.
Rikkipäästöjen lisäksi typpipäästöt happamoittavat Suomen maaperää ja vesistöjä. Typpipäästöt ovat alentuneet rikkipäästöjä vähemmän.