Kittilän Suurikuusikon kultakuume tuntuu alkuverryttelyltä länsirajalla kasvavaan rautakuumeeseen verrattuna. Kanadalaisella Northland Resources Inc:llä on suunnitelmat aloittaa rautamalmin louhiminen kolmesta avolouhoksesta Pajalassa ja Kolarissa.
Noin miljardin euron paketti sisältäisi myös kaksi rikastamoa ja vähintään yhden pellettitehtaan. Kokonaisuus työllistäisi noin 1 800 henkilöä.
Pisimmällä selvitykset ovat Pajalassa, jossa Sahavaaran ja Tapulin koelouhintojen malmeista on jo valmistettu
pellettejä ja muita rautarikasteita.
Vastaavat malmierät otetaan tarkempaan syyniin Hannukaisen Laurinojan avolouhokselta, kunhan louhos saadaan pumpattua tyhjäksi vedestä. Pumppauslupa on hakusessa.
Monipuolinen selvitysprosessi pyörii parhaillaan täysillä.
"Ainakin toistaiseksi vaikuttaa lupaavalta. Vuoden sisällä tehdään seuraavia suurempia päätöksiä", kehitysjohtaja Jukka Nieminen Northland Exploration Finland Oy:stä kertoo.
Yhtiö on Northlandin täysin omistama suomalainen tytäryhtiö.
Kanadalaisyhtiö on kiinnostunut Tornionjokilaakson malmisuonista erityisesti siksi, että malmi on yksinkertaista rikastaa. Siitä saadaan myös hyvää rikastetta.
Malmiot sijaitsevat asutusten, voimalinjojen, maanteiden, kahden lentokentän ja rautatien lähettyvillä. Varsinkin rautatie on olennainen liikenneväylä: sitä pitkin valtavat pellettimäärät kulkisivat pohjoisiin satamiin mahdollisesti rajan molemmin puolin.
Yksi varteenotettavista satamista on Kemi. Northland ja Ratahallintokeskus käyvät neuvotteluja radan peruskorjaamisesta.
Nieminen kertoo, että optimistisen aikataulun mukaan ensimmäisiä vaiheita päästäisiin rakentamaan vuoden 2010 lopulla. Maksimituotantoon, noin 13 miljoonaan rikastetonniin vuodessa, kuluisi aikaa vain viisi vuotta.
Päävientialue olisi Eurooppa, joka sulattaa ja jalostaa lähinnä kaukaa valtamerien takaa tuotuja rautarikasteita. Pohjois-Ruotsissa toimiva, pelletteihin siirtynyt LKAB on nykyään Euroopan ainoa rautamalmin tuottaja.
Täydessä laajuudessaan toimivassa kahden valtakunnan kaivoskompleksissa olisi kolme kaivosta ja yksi rikastamo molemmin puolin rajaa.
Todennäköisin pellettitehtaan tai tehtaiden sijoituspaikka on Äkäsjokisuussa Kolarissa vanhan sementtitehtaan alueella rautatien päässä.
Kehitysjohtaja arvioi, että rahan kerääminen hyvin perusteltuihin investointeihin ei tule olemaan vaikeaa.
Teräksen kulutus kasvaa. Eurooppalaiset sulatot ja terästeol-lisuus imevät rikastetta myös jatkossa.