Aasian tsunami oli Suomen ulkoministeriölle hiipivä katastrofi, johon ministeriö ei ollut valmistautunut. Sen takia katastrofista tiedotuskaan ei onnistunut, sanoo ministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston osastopäällikkö Yrjö Länsipuro.
"Kriisi on usein myös tiedotuskriisi. Ei tämäntapaiseen onnettomuuteen ymmärretty valmistautua, ei viestinnänkään osalta", Länsipuro totesi keskiviikkona tsunami-viestintää arvioineen raportin julkistamisen jälkeen.
Valtionhallinnossa on harjoiteltu suomalaisille ulkomailla sattuvien kuvitteellisten onnettomuuksien varalta - bussi ajaa rotkoon Turkissa, suomalaisten asuttamaan hotelliin tehdään terrorihyökkäys -, mutta tsunamin kaltaiseen eli alueellisesti laajaan ja tietoyhteyksiä katkovaan onnettomuuteen ei ollut varauduttu.
Tilanne oli uusi siksikin, että katastrofin koko laajuus selvisi vasta pikku hiljaa.
Ulkoministeriön ja Länsipuron tiedotusta tsunamista ja alueella olleiden suomalaisten kohtalosta on arvosteltu jyrkästi.
Myös nyt julkistettu raportti vahvistaa kritiikin osuneen oikeaan. Länsipuro myöntää, että toisinkin olisi voinut toimia, ja opiksi on yritetty ottaa.
"Nyt kun jälkikäteen arvioi, niin on ihan selvää, että tällaisessa tilanteessa pitäisi olla toisenlaiset mekanismit ja periaatteet", hän sanoo viitaten erityisesti internetin ja epävirallisten tietolähteiden käyttöön.
Länsipuron mielestä tsunamin kaltaisessa tilanteessa korostuu kansalaisten toisilleen lähettämä informaatio: puhelut, tekstiviestit, sähköpostit ja internet-sivustot.
Tapaninpäivän tsunami opetti karulla tavalla, että tämä epävirallinen tieto pitäisi pystyä keräämään, analysoimaan ja hyödyntämään.