Län­si­naa­pu­ris­sa jal­ka­pal­lo on numero yksi

Mikä on ruotsalaisille maan rakkain joukkuepeli? Vastausta ei tarvitse kauan hakea. Se on jalkapallo.

Zlatan Ibrahimovic on pelaaja, jonka toivotaan tuovan väriä muuten niin harmaan Ruotsin EM-peleihin.
Zlatan Ibrahimovic on pelaaja, jonka toivotaan tuovan väriä muuten niin harmaan Ruotsin EM-peleihin.
Kuva: FRANCESCA AGOSTA

Mikä on ruotsalaisille maan rakkain joukkuepeli? Vastausta ei tarvitse kauan hakea. Se on jalkapallo.

Väittämään saa tuke myös "tieteelliseltä" tasolta, sillä Ruotsin luetuin iltapäivälehti Aftonbladet teetti muutama vuosi sitten gallupin, jossa asiaa tiedusteltiin lukijoilta. Kattavassa otannassa jalkapallo sai äänistä noin 50 prosenttia, jääkiekko 25, käsipallo 24 ja salibandy yhden prosentin.

Juuret ovat syvällä, sillä Ruotsin jalkapallossa järjestäytynyt toiminta alkoi jo 1920-luvulla, jolloin maan pääsarja Allvenskan perustettiin.

Ruotsalainen jalkapallo nousi maailmanlaajuiseen tietoisuuteen 1950-luvulla, kun maajoukkue voitti pronssia Brasilian MM-kisoissa 1950 ja hopeaa omissa MM-kisoissaan 1958. Samalla vuosikymmenellä Italian Serie A veti puoleensa suurimpia ruotsalaistähtiä.

Menestyksestä huolimatta 1960-luku meni kehnosti, mutta 1970-luvulla menestysresepti löytyi uudestaan, mikä heijastui 1980-luvulle - ei kuitenkaan maajoukkueeseen, vaan seuratasolle. IFK Göteborg voitti UEFA-cupin 1982 ja 1987. Tuota jälkimmäistä mestaruutta oli juhlimassa myös suomalaiskolossi Jari Rantanen.



Ikimuistoinen MM-pronssi 1994


Ruotsalaiseen maajoukkuejalkapalloiluun tuli uutta nostetta 1992 EM-kisoissa, jonka isäntänä länsinaapurimme toimi. Kisat oli täysosuma EM-kultaa voittaneelle Tanskalle, mutta Ruotsin neljännessä sijassa nähtiin vahvan nousukauden alkutahdit.

Vuoden 1994 MM-pronssi on edelleen Ruotsin jalkapalloilun suurin menestystarina. Kotimaahansa palanneet ruotsalaispelaajat saivat kansallissankarin kohtelun, paraatit kuljettivat heitä avoautoissa ympäri kaupunkia ja Rålandsin puistoon varsinaiseen kansanjuhlaan kokoontui eräiden arvioiden mukaan jopa 250 000 ikionnellista fania hurraamaan sankareilleen.

Näissä juhlissa pronssi on kultaa arvokkaampi, sillä Ruotsin jääkiekkomaajoukkueen MM-kultajuhlien keskuspaikka - noin 20 000-30 000 ihmistä vetävä Sergels torget - olisi jäänyt pitopaikkana auttamatta liian pieneksi.

Jääkiekon mittasuhteet eivät nousseet jalkapallon rinnalle edes 2006, kun Torinossa kultaa voittanut Tre Kronor juhli Tukholman Medborgarplatsenilla arvioiden mukaan 25 000 ihmisen silmien edessä.



2002 ei ollut jääkiekon vuosi


Kun jääkiekon MM-kisat pidettiin Ruotsissa toukokuussa 2002, jalkapallo näytti - jälleen kerran - talviselle serkulleen kaapin paikan. Yleisö ja media eivät riehaantuneet Tre Kronorin taipaleesta Scandinavium-areenan kätköissä, sillä lehterit täyttyivät mitaliotteluja lukuunottamatta vain puolittain ja maan luetuin iltapäivälehti Aftonbladet teki turnauksesta päivittäin 1-2 sivua peruskamaa.

Samaan aikaan MM-kisoihin valmistautuneen Ruotsin jalkapallomaajoukkue leirivaihe nousi mediatapahtumana keskipisteeksi, vaikka Etelä-Koreassa ja Japanissa pidettäviin turnajaisiin oli aikaa vielä kuukauden päivät. Tommy Söderbergin ja Lars Lagerbäckin vetämän joukon kuulumiset täyttivät päivittäin 12-16 sivua Aftonbladetin päivittäisestä tarjonnasta.

Jääkiekon totaaliseksi nöyryyttämiseksi parin kilometrin päässä Scandinavium-areenasta sijaitseva Ullevin stadion veti muutamaksi päiväksi kaikkien göteborgilaisten huomion. Toukokuista paikallisottelua Örgryten ja IFK Göteborgin välillä hehkutettiin päivä jos toinenkin, ja sitä seurasi paikan päällä yli 35 000 katsojaa.

Viime kaudella Allsvenskanin kotiotteluiden keskiarvo oli 10 258, mutta suurseurat kuten IFK Göteborg, Djurgården ja AIK houkuttelevat tuon tuostakin peleihinsä yli 30 000 katsojaa.

Ruotsalaiset jalkapallofanit löytävät tiensä myös ulkomaille. Saksan MM-kisoissa 2006 ottelussa Paraguayta vastaan Berliin olympiastadionilla omiaan kannusti peräti 50 000 sinikeltaisiin väreihin sonnustautunutta ruotsalaisfania.



Menestyminen vaikeaa 2008


EM-karsintalohkossaan toiseksi yltänyt Ruotsi on pelannut vaisusti valmistavissa peleissään, ja suurimmat EM-odotukset ovatkin hiipuneet. Veteraanikärki Henrik Larssonin, 36, toivotaan kuitenkin tuovan intoa ja voimaa, jotta sinikeltaiset voisivat venyä. Katseet kohdistuvat myös Zlatan Ibrahimoviciin.

Valmentaja Lars Lagerbäckin vetämä ryhmä on tasaisen varma, mutta ilman tason roimaa petraamista Ruotsin pelit loppuvat alkulohkoon.

Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n rankingissa Ruotsi on pudonnut 30:nneksi eli samoille tienoille kuin missä muut pohjoismaat Tanska, Norja ja Suomi ovat. Muistettakoon, että marraskuussa 1994 Ruotsi keikkui tässä samaisessa FIFA:n rankingissa peräti toisena.

Ilmoita asiavirheestä