Lääkärivaje on edelleen kasvussa terveyskeskuksissa. Lääkäriliiton tuoreen selvityksen mukaan lääkärin toimista on hoitamatta 15,8 prosenttia, kun viime vuonna vajaus oli 11,4 prosenttia.
Kaikkiaan Suomen terveyskeskuksissa oli viime lokakuussa täyttämättä olevia, avonaisia virkoja 554 kappaletta, kun vuotta aiemmin niitä oli 381.
"Näin siitäkin huolimatta, että samaan aikaan työssä olevien lääkärien määrä on vuodessa kasvanut vajaalla kahdellasadalla. Julkisen terveydenhuollon kohtuuton työpaine, koulutuksen ja nuorten lääkärien kokema opastuksen puute sekä julkisen ja yksityisen lääkärintoimen palkkauserot ovat syitä, joiden vuoksi terveyskeskuksiin on yhä vaikeampaa saada lääkäreitä", keskiviikkona Lääkäriliiton vuosittaista selvitystä esitellyt koulutuspäällikkö Hannu Halila kertoi.
Suurinta lääkärivaje on tämän vuoden aikana ollut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa Kemin ja Tornion seudulla, jossa tutkimuksen tekoaikaan viroista oli hoitamatta peräti 42 prosenttia. Nyt luvut ovat korjaantumaan päin.
Länsi-Pohjaa riepovat ongelmat ovat kuitenkin samat, mistä nykyään kärsivät jo ennen niin hyvin pärjänneet eteläisen Suomen terveyskeskukset.
"Päivystyspiirit ovat isoja ja yhden potilaan työpanos voi paikoitellen olla kohtuuton. Lääkärit kokevat, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa työnkuvaansa on karannut käsistä. Jos alueella ei ole otettu käyttöön omalääkärijärjestelmää, tilanne on vielä vaikeampi. Omalääkäriterveyskeskuksissa lääkärivaje oli noin 11 prosenttia, kun se muissa oli lähes 25 prosenttia", Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala huomauttaa.
Lääkäriliiton asiantuntijat kuitenkin vakuuttavat, että potilas on kaikesta huolimatta hyvissä käsissä niin stressaantuneiden viranhaltijoiden kuin hätiin kutsuttujen keikkalääkärienkin hoidossa.
Koulutuksen lisäys ei näy vielä
Lääkäripula terveyskeskuksissa kasvaa siitäkin huolimatta, että lääkäreitä saadaan ulos koulutusputkesta yhä enemmän. Kun vuonna 2000 lääketieteellisiin pääsi 494 nuorta, tänä vuonna heitä otettiin sisään jo 631.
Lisäys tuntuu kuitenkin vasta vuosien päästä.
"Nuoret eivät lähde opiskelemaan sillä mielellä, että valmistuttuaan he palaavat takaisin kotiseudulleen. Enemmänkin ollaan globaaleja ja tähytään myös ulkomaille. Terveyskeskusten moninaiset ongelmat työntävät väkeä etenkin yksityisille lääkäriasemille ja työterveyshuoltoon", Hannu Halila sanoo.