Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin naistentautien ylilääkäri Eila Knuuti plaraa tilastoja, ja toteaa ykskantaan, että raskaudenkeskeytysmäärät ovat liian suuret.
Kemi-Tornion seutu keikkuu maan aborttitilastojen kärjessä. Keskeytysten määrä suhteessa synnytyksiin on kasvanut.
"Ehkäisystä ei pidetä huolta, pelataan venäläistä rulettia. Asenteet ehkäisyn tarpeeseen ovat höllentyneet ja riskikäyttäytyminen lisääntynyt. Unohdetaan se tosiasia, että nuorena tulee edelleen helposti raskaaksi", Knuuti sanoo.
Enten raskaudenkeskeytyksiä tehdään 20- 24-vuotiaille myös Länsi-Pohjassa.
Länsi-Pohjan luvut ovat isoja, kun niitä vertaa synnytyksiin. Viime vuonna tehtiin noin 25 aborttia sataa synnytystä kohden. Tänä vuonna mennään samaa tahtia.
Aika ja asenteet ovat muuttuneet vapaamielisemmiksi, televisio syytää löysää seksiä ja valistuskin on vähentynyt.
Eila Knuuti kaipaisi koulujenkin seksuaalikasvatuksen terävöittämistä, ehkäisyneuvonnan keskittämistä entisten e-neuvoloiden tapaan sekä ehkäisypillereiden pääsemistä Kela-korvauksen piiriin.
Luuloja ja uskomuksia,
tietoa yllättävän vähän
Terveydenhoitaja Teija Komokallio äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolasta Kemistä on huomannut, että kaikesta tietotulvasta huolimatta tieto ei ole saavuttanut nuoria.
"Pidetään itsestään selvänä, että nuoret tietävät asioita, vaikka kuitenkaan eivät oikeasti tiedä. Näennäistietoutta on hirveän paljon. Tietoa pitäisi viedä erityisesti nuorille miehille. Kutsuntaikäisillä miehillä on yllättävän heikkoa tietoa ehkäisystä", Komokallio huomauttaa.
Komokallio on Knuutin kanssa samaa mieltä siitä, että ehkäisypillerit olisi saatava kela-korvattaviksi lääkkeiksi. "Aivan ehdottomasti. Mieluiten ne voisivat olla maksuttomia Englannin tapaan."
Knuuti muistuttaa, että ilmaistabletit otetaan aina mielellään vastaan. Kuukauden satsi maksaa 12 euroa, ja se saattaa olla nuorelle liian kova hinta.
Eila Knuuti pitää perinteisten ehkäisyneuvoloiden alasajoa väestövastuun muotiin tullessa virheratkaisuna. Sitä tietä katosi selkeä neuvontapiste. Stakesissa synnytetty ajatus niin sanotuista naisneuvoloista saakin hänen kannatuksensa. Komokallio myöntää, että ehkäisyneuvonta on monesta syystä huonontunut.
"Keskitetty ehkäisyneuvola olisikin tarpeellinen. Esimerkiksi kaikki nuoret eivät halua mennä kouluterveydenhuoltoon näiden asioiden kanssa. Keskitetty neuvola selkeyttäisi ja tehostaisi toimintaa ja vaikuttaisi myös tartuntatautien ehkäisyyn."
Kemissä onkin suunnitelmissa e-neuvolan perustaminen, mutta kaupungin kehno talous ja pakkolomat ovat hidastaneet asioiden etenemistä.
Maan korkeimmat aborttitilastot eivät näy tartuntatautiluvuissa. Knuutin mukaan hiv-määrät ovat Länsi-Pohjassa pienet verrattuna esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiiriin. Klamydia-tartunnat ovat vähentyneet viiden vuoden aikana puoleen. Sukupuolitautien tartuntaluvut ovat yleensä keskimääräistä pienemmät.
Abortti ei hevin
lähde mielestä
Länsi-Pohjan korkeiden keskeytystilastojen syyhyn Knuutilla ei ole yksioikoista vastausta. Teollisuus ei kelpaa selitykseksi, eikä uskonnollisuuskaan. Paremman puutteessa voi rajalla katsoa länsinaapuriin. Pohjoismaisittain verrattuna Suomessa tehdään suhteellisesti vähiten raskaudenkeskeytyksiä. Tilastoykkönen on Ruotsi.
Pohjoismaissa keskeytyksiin on suhtauduttu sallivasti 1970-luvulta lähtien. Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa keskeytyksen saa omasta pyynnöstään, Islannissa ja Suomessa siihen on anottava lupa.
Abortti on useimmille kipeä asia. Komokallio korostaa, ettei todellakaan kyse ole mistään luomenpoistosta.
"Raskaudenkeskeytystä haluavalle on varattu aina miettimisaikaa. Tuntuu voitolta, jos lapselle annetaan mahdollisuus. Uskon, että monet muistavat keskeytyksen vuosienkin päästä", apulaisylilääkäri Mehmet Altinörs Länsi-Pohjan keskussairaalasta sanoo.