Äimäraution ratsastuskeskuksessa Tiia Karhunen siivoaa 7-vuotiaan tammansa Paloman karsinaa. Talikko viuhuu tottuneesti, eikä lannan haju tunnu Karhusta haittaavan. Nopeasti kottikärryllinen kutterinpurunsekaista hevosenlantaa on valmiina kärrättäväksi ulkona sijaitsevalle lavalle.
"Tämä on niin kova syömäri, että se saa karsinankin sotkettua alta aikayksikön", Karhunen kuvailee kottikärryn kahvaa hamuavaa hevostaan.
Monissa kaupungeissa tallit ovat yhä lähempänä taajamia, jopa niiden keskellä. Hevostallien lantahuoltoa on nyt tarkasteltu väitöskirjatasolla, kun Hevostietokeskuksen tutkijan Sanna Airaksisen ympäristötieteen alaan kuuluva väitös tarkastetaan Kuopion yliopistossa ensi perjantaina.
Tutkimuksen mukaan kuivituksella ja lannan käsittelyllä voidaan vaikuttaa hevosten ja tallityöntekijöiden terveyteen sekä tallitoiminnan ympäristövaikutuksiin, kuten hajuhaittoihin.
Ei valituksia
hajuhaitoista
Äimäraution ratsastuskeskuksen yrittäjän, ratsastuksenopettaja Jaana Aitan mukaan Äimäraution alueella on kaikkiaan noin 150 hevosta. Niiden tuottaman lannan määrää on vaikea arvioida.
Aitta ei usko, että Äimärautio kaipaisi tehokkaampaa hajunestoa. Aivan Äimäraution tallien läheisyydessä ei asuinalueita läheistä siirtolapuutarhaa lukuunottamatta ole. "Kyllä lannanhaju kuuluu tallille. Ainakaan minun korviini ei ole kantautunut valituksia hajuhaitoista."
Suomessa hevosia ei ole yhtä paljon kuin esimerkiksi tiuhempaan asutussa Keski-Euroopassa, jossa myös lannanhaju voi tämän vuoksi muodostaa suuremman ongelman, Aitta arvioi.
"Koko maassa on noin 60 000 hevosta, kun taas esimerkiksi hirviä on noin 250 000. En jaksa uskoa, että hevosenlanta aiheuttaisi suuria hajuhaittoja", Jaana Aitta pohtii.
Kompostin
käynnistäjä
EU-direktiivit säätelevät nykyään hyvin tarkasti sitä, miten hevosenlanta tulee säilöä.
Äimärautiolla lanta kärrätään karsinoista pihalla oleville lavoille. Kun lavat täyttyvät, ne toimitetaan tyhjennettäväksi Viherrenkaan lantakompostiin.
Äimäraution siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Elvi Kärkkäinen kertoo, että hyvin monet mökkiläiset hakevat kesäisin tallilta lantaa lannoitteeksi puutarhapalstoilleen.
Lanta kompostoidaan omaan kompostiin, ja se on valmista käytettäväksi lannoitteena seuraavana vuonna.
"Se on oikein hyvää multaa kukkapenkkeihin ja kasvimaille. Valmiiksi ravintorikasta, eikä tarvitse muita ravinteita."
Kärkkäisen mukaan hevosenlanta toimii oivallisena polttoaineena muille kompostoitaville jätteille. Kun esimerkiksi nurmikkojätettä laitetaan kerroksittain hevosenlannan kanssa, kompostointi nopeutuu.
Talleilta kantautuva hevosenlannan haju ei ole Kärkkäistä haitannut. "Kyllä tehtaan haju on pahempi."
Muutamia vuosia sitten siirtolapuutarhamökin Äimärautiolta hankkineen Pekka Koppströmin mukaan lannanhajun tuntee kesäaikana varsinkin silloin, kun tuuli käy sopivasti mereltä.
Koppströmin mökki sijaitsee aivan tallien kupeessa. Hänen mielestään on harmillista, että tallilla lantalavat on sijoitettu liian lähelle mökkejä. "Kyllä se on sekä näkö- että hajuhaitta, vaikka isosta ongelmasta ei tietenkään ole kysymys."