Opetusministeriössä ammatillisen koulutuksen yksikköä vetävä hallitusneuvos Timo Lankinen on tarttumassa suuren laivan ruoriin. Pitkän linjan virkamies aloittaa tammikuussa Opetushallituksen pääjohtajana. Tulevalla johtajalla on jo selvä käsitys siitä, mihin suuntaan hän aikoo virastoa viedä: kohti koulumaailmaa.
"Selvitystyön yhteydessä kävi ilmi, että Opetushallituksen koetaan etääntyneen koulun arjesta. Opettajien ja rehtorien luottamus täytyisi palauttaa", sanoo Lankinen.
Yhdeksi keinoksi Lankinen nostaa ajankohtaisiin tai muuten tärkeisiin asioihin puuttumisen. Opetushallitus voi esimerkiksi antaa ohjeita ja neuvoja vaikkapa siitä, kuinka koulukiusaamiseen voi puuttua. Tänä syksynä vastaavanlaisia ohjeita on jo annettu esimerkiksi kriisitilanteissa toimimisesta.
"Tätä roolia joudutaan nostamaan entistä vahvemmin esille", Lankinen sanoo. "Tämä on juuri sitä työtä, joka kuuluu kansalliselle viranomaiselle."
Ikäryhmien osaaminen selvitettävä
Muutenkin viraston tulisi Lankisen mielestä keskittyä tiukemmin ydintehtäviinsä nykyisen monialaisuuden sijasta. Näiksi tehtäviksi hän mainitsee tutkintojen ja niiden sisältöjen kehittämisen sekä koulutuksen tuloksellisuuden seurannan. Lankinen haluaisi, että oppilaiden osaamisesta tehtäisiin ikäryhmittäisiä arvioita esimerkiksi valtakunnallisten kokeiden avulla.
"Näin saataisiin tieto siitä, missä mennään koko ikäluokan suhteen kaikissa koulussa vaikkapa matematiikassa", Lankinen kuvailee.
"Katson, että tätä kautta voisimme parantaa tasa-arvoa ja arvioinnin yhtenäisyyttä."
Tällä hetkellä arvioita tehdään otoksina, jotka eivät Lankisen mukaan anna opettajille riittävästi apua arvosteluasteikon asettamisessa. Opetussuunnitelman perusteissa kyllä kuvataan osaaminen, joka vaaditaan kahdeksikon arvosanaan, mutta sen perusteella on Lankisen mielestä vaikea asettaa koko sarjaa.
"En kuitenkaan halua, että kokeiden tulokset julkistettaisiin koulukohtaisina ranking-listoina. Ne on tarkoitettu vain opetuksen ja koulun kehittämiseen."
Terveydenhuolto avainasemassa
Koulumaailman suurimmat heikkoudet piilevät Lankisen mukaan lasten ja nuorten terveydenhuollossa.
"Perheiden ongelmat sekä lasten ja nuorten pahoinvointi ovat lisääntyneet. Nämä ongelmat heijastuvat nopeasti myös koulun puolelle", Lankinen kertoo. Esimerkiksi oppilaiden psyykkisiin vaikeuksiin tulisi hänen mielestään puuttua heti.
"Meidän pitäisi pystyä auttamaan mahdollisimman nopeasti tällaisia lapsia, mutta liian usein törmätään resurssipulaan", Lankinen tuumii. Esimerkiksi kouluterveydenhuollossa on suuria alueellisia ja kuntakohtaisia eroja.
"Jos kouluterveydenhuolto toimii hyvin, niin kouluissa on helpompi keskittyä varsinaisiin oppimistuloksiin", sanoo Lankinen.