puoluesihteeri
Kaleva julkaisee kokonaisuudessaan paljon keskustelua herättäneen kunta- ja palvelurakennehanketta koskevan kirjeen, jonka Keskustan puoluesihteeri Eero Lankia lähetti kuntien ja maakuntien luottamushenkilöille.
"Hallitus käynnisti keväällä Keskustan ministereiden aloitteesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen. Sen tavoitteena on turvata pitkällä (15-20 vuotta) tähtäimellä kaikille suomalaisille koko maassa tasa-arvoisesti lakisääteiset peruspalvelut. Kyse on toisaalta palveluiden tuottamistapojen monipuolistamisesta ja toisaalta niiden järjestämispohjasta.
Uudistuksessa ei ole kysymys palveluiden leikkaamisesta tai karsimisesta, tarve uudistuksiin lähtee kustannusten kasvun hillitsemisestä ja kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamisesta palveluiden saajina.
Alkaneessa keskustelussa palveluiden järjestämispohja - erityisesti kuntarakenne - on saanut hallitsevan aseman. Tärkeämpää olisi pohtia palveluiden tuottamistapoja, jo siitäkin syystä, että lähimmän 10 vuoden aikana jää kunnista eläkkeelle noin 140 000 työntekijää.
Miten yrittäjyyteen pohjautuvaa palvelutuotantoa voidaan nopeasti kehittää, ja miten palveluiden tilaaminen ja tuottaminen voidaan eriyttää ja tehdä tilaa kustannuksia alentavalle kilpailulle, ovat mitä ajankohtaisimpia kysymyksiä.
Muutoksia tarvitaan
Monien kuntien talous on tällä hetkellä ja vielä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessakin suurin piirtein terveellä pohjalla, eikä tarvetta isompiin tarkistuksiin koeta olevan. Mutta enemmän on niitä kuntia, joiden talous on alijäämäinen ja kriisiytymässä - siitä huolimatta, että tämän hallituksen kuntapolitiikka on ollut viimeisiä sinipunavuosia vahvempaa (paremmat valtionosuuksien indeksitarkistukset, täysi kompensaatio tulo- ja yhteisöveromenetyksistä, pitkäjänteisyyttä luova peruspalvelubudjetointi, valtion takavuosien rästien maksu).
Haaste on siinä, että väestön vanheneminen merkitsee lisääntyvää ja kallistuvaa palvelutarvetta. Samaan aikaan kun kansantalous kasvaa 2,5--3 prosentin vauhtia, kasvavat kuntien kokonaismenot yli 5 prosentin vauhtia, erikoissairaanhoidon menot jopa 7-8 %:n vauhtia. Keskustan hallitusryhmässä päätettiin ryhtyä selvittämään palveluiden tuottamis- ja järjestämistapoja ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Nyt meillä on ohjakset omissa käsissä ja voimme katsoa löytyykö selvittelyn pohjalta perustaa kestävälle lainsäädännölle.
Kuntia ja alueita kuunnellaan
Hallitus on organisoinut ja aikatauluttanut valmistelutyönsä. Loka-marraskuulla sisäministeriö järjestää yhdessä Kuntaliiton ja maakuntien liittojen kanssa ympäri maata tilaisuuksia, joissa alueiden kuntapäättäjillä on mahdollisuus kertoa asioista omat mielipiteensä. Kannustan keskustalaisia kuntapäättäjiä osallistumaan aktiivisesti näihin tilaisuuksiin ja kertomaan omat näkemyksensä asioista.
Keskustassa olemme lähteneet siitä, että muodostamme puolueen linjan näissä asioissa vasta mainitun kenttäkierroksen ja sen rinnalla tehtävän oman valmistelun jälkeen. Puolueen piirikokoukset ja puoluevaltuuskunnan syyskokous marraskuun lopulla ovat tärkeitä puolueen kannan muodostamisen kannalta. Virallisen kenttäkierroksen viestit ovat myös hyvin tärkeitä, sen vuoksi toivomme keskustalaisten olevan niissä aktiivisia ja valmistelevan tilaisuuksia myös omassa keskuudessaan.
Näyttää siltä, että erityisesti Kokoomuksessa ja lisääntyvästi myös Sdp:ssä kannatusta saa ns. kuntaliitosmalli. Oletan, että keskustalaisille se ei ole mieluisin etenemissuunta. Kuka kertoo, mitkä kunnat ajetaan alas ja miten uudet kuntarajat piirretään? Voitte tätä kysyä kokoomuslaisilta ja vasemmistolaisilta maakuntien tilaisuuksissa.
Arvioita esitetyistä malleista
Peruskuntamalli (kuntaliitosmalli): keskustassa olemme kantaneet huolta maan kaikkien osien, erityisesti väestöään menettävien alueiden, julkisten palveluiden turvaamisesta. Jos kuntarakennetta muokataan seutukuntapohjalta, miten käy palveluiden niillä seuduilla, joilla ei vahvoja kehityksen vetureita? Osa seutukunnista on keinotekoisesti muodostettuja, tilastollisia, eivätkä muodosta luontevaa kuntapohjaa. Suoraviivainen kuntaliitosajattelu eriarvoistaisi Suomea ja suomalaisia entistä enemmän, etäännyttäisi palveluita ja kiihdyttäisi väestön keskittymistä.
Pidämme myös arvona sinänsä ihmisten aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Suora-viivainen kuntarakenteen saneeraus, jopa 350 kunnan lakkauttaminen, vähentäisi rajusti paikallisten päättäjien määrää ja romahduttaisi ihmisten mielenkiinnon osallistua yhteisten asioiden hoitoon. Kuka piirtäisi tämän mallin mukaiset kuntarajat? Keskusta ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia.
Alue- ja lähikuntamalli
Myöskään esitetty aluekuntamalli ei ole valmis eikä ongelmaton. Peruskysymys on mitä tehtäviä hoidetaan aluekunnan (maakunnan) tasolla ja mitä peruskunnissa? Ja miten turvataan peruskunnille jäävien tehtävien tarvitsema rahoitus, jos verotusoikeus siirtyy aluekunnalle?
Keskustassa on lähdetty siitä, että kun tätä mallia kehitetään, on varmistettava se, että peruskunnille jää riittävästi kannustavia tehtäviä, niistä säädetään lailla, ja niille turvataan riittävä rahoitus. Peruskuntien tehtäviin osallistuminen on varmasti tärkein motivaation lähde poliittiselle toiminnalle. Siitä meidän on kannettava huolta.
Hyvinä piirteinä tässä mallissa voidaan pitää sitä, että verorasitus tasoittuisi maakunnan alueella ja sitä että päätösten demokraattisen ohjaus lisääntyisi, sisältyyhän ehdotukseen suorat vaalit myös aluekunnan päättäjiä valittaessa.
Piirimalli
Kolmas esillä oleva malli, ns. piirimalli, keskittyisi kalleimman sektorin, sosiaali- ja terveydenhoidon rationalisointiin aluetasolla. Sen avulla voitaisiin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito kytkeä paremmin toisiinsa ja parantaa näin hoidon porrastusta ja kustannusten kontrollia. Tämä malli ei juurikaan vaikuttaisi eri kuntien välisiin taloudellisiin eriarvoisuuksiin.
Neljäs malli?
Tietysti nykytilanteen säilyminen on neljäs pohjamalli. Elämää pyrittäisiin jatkamaan kuten ennenkin, ja kunnittaiset näkymät vaihtelisivat, keskimäärin synkistyisivät. Ongelmat lisääntyisivät ja kuntaliitoksia toteutettaisiin. Erityisesti etäämpänä keskuksista olevien kuntien asema kävisi tukalaksi ja poliittinen paine kuntaliitoksiin kasvaisi.
Keskustalla on eniten kunnallisia luottamushenkilöitä. Teidän roolinne kokopuolueen menestykselle on ollut ja on aivan keskeinen. Tästä syystä toivomme teidän olevan nyt aktiivisia maakunnissa ja ottavan asioihin kantaa - realistisesti tulevaisuuteen katsoen. Yhdessä meidän on haasteet kohdattava ja niihin liittyvä vastuu kannettava.
Olisi hyvä, jos löytäisimme kestävät ratkaisut tällä hallituskaudella. Voi kuitenkin olla, että asiat riitaantuvat ja hallitus ei löydä kaikille hallituspuolueille hyväksyttävissä olevaa säveltä. Silloin menemme seuraaviin eduskuntavaaleihin kukin puolue omine ihanteinemme, ja siinäkin kilpailussa meidän on pärjättävä.
Hyvää syksyn jatkoa, pidetään yhteyttä!