Eri puolilla maata on reagoitu ärhäkästi Telia-Soneran viimeperjantaiseen ilmoitukseen poistaa haja-alueiden lankaverkot vuoden sisään ja korvata ne langattomin verkoin. Viestintäministeri Suvi Lindénin (kok.) mukaan ministeriöön on suorastaan tulvinut huolestuneita viestejä pitkin maata.
Lindén muistuttaa pyytäneensä ministeriönsä kansliapäällikköä Harri Pursiaista jo syksyllä selvittämään, miten viestintäpalvelut turvataan myös haja-asutusalueilla. Telia-Soneralta halutaan selvitys maaliskuun 14. päivään mennessä. Operaattori on hyvin tietoinen ministerille jo luovutetun selvityksen ehdoista. Ministeri ei ole vielä vahvistanut niitä.
"Viestintäviraston pitäisi arvioida ehtoja helmikuun loppuun mennessä, ja vappuun mennessä me ne täältä vahvistetaan", Lindén totesi Kalevalle. "Se punainen lanka meidän valmistelussa ja tässä ratkaisussakin tulee olemaan se, että oikeuden menetyksiä ei saa tulla, ja se on vahvasti ilmaistu myös operaattorille."
"Tietoliikenneyhteyksien pitää pelata ja puheluiden tulla läpi."
Lankaverkon purku koskee noin 53 000 taloutta haja-alueilla. Ministeriön yllätykseksi sen piirissä on jopa 19 000 laajakaistaliittymää, ja yhden arvion mukaan niistä pari tuhatta on nopeampia liittymiä.
Telia-Sonera on omaa operaatiota tehdessään Lindénin mukaan hyvin tietoinen siitä, että sen täytyy pystyä tarjoamaan vähintäänkin Digitan 450-tasoinen verkko. Se tarjoaa kuitenkin vain yhden megabitin nopeuden.
"Me on asetettu se vähimmäistaso, mistä nyt tuli kauhea meteli, että me halutaan jäädyttää syrjäseudut ja maaseutu jollekin yhden megan nopeudelle, mutta kysymys on vähimmäistasosta."
Itä-Lapin alueella on vedetty valtion sekä EU:n tuella ADSL-verkkoja kahdeksan megabitin nopeuteen. Yhden megan verkko ei riitä korvaamaan niitä. Lindén toivoo, että Digitan verkkoa saadaan puristettua nopeammaksi, ja rauhoittelee muistuttamalla, ettei oikeudenmenetyksiä saa tulla.
Telia-Soneran matkapuhelintoiminta perustuu toimilupaan ja toimilupalainsäädäntöä on vasta muutettu niin, että sitä voidaan muuttaa yksipuolisesti.
"Meillä on mahdollisuus yksipuolisesti avata toimiluvat ja laittaa näitä ehtoja", Lindén tähdensi. "Me annetaan ne toimiluvat, ja meillä on oikeus laittaa toimiluvassa ehtoja, ja me olemme sen selvästi kertoneet."
Yhteiskunta maksaa?
Keskustelua operaattorin kanssa on käyty hyvässä yhteisymmärryksessä. Yritys operoi kaikista hankalimmilla alueilla, ja kiinteän verkon ylläpitäminen tulee sille kalliiksi. Kun ministeriön tarkat ehdot selviävät, he voivat laskea, mitä kannattaa tehdä.
"Viestintävirasto on nimennyt kymmenen operaattoria yleispalvelua tarjoaviksi yrityksiksi. Heillä on sitten se oikeus katsoa, että meidän vaatimuksemme maksavat liikaa", Lindén arvioi.
Jos se maksaa operaattorille liikaa ja yhteiskunta haluaa pitää siitä kiinni, silloin tulee eteen keskustelu subventoimisesta, Lindén uskoo.
"Silloin meillä on mahdollisuus ostaa niitä palveluita Soneralta, tukea niitä palveluita tai sitten on tämä rahastomahdollisuus, jossa on samoja elementtejä kuin nyt käytävässä postikeskustelussa", Lindén hahmotti. "Jos joku otetaan yhteispalvelun alla huolehtimaan, niin jos se on kohtuutonta, heillä on oikeus saada siitä korvausta."