Puhelinyhtiöt, jotka saavat pääasiallisen tulonsa perinteisestä lankapuhelinliikenteestä, joutuvat lähivuosina taistelemaan olemassaolostaan.
Lankapuhelinten liittymät vähenevät 3-7 prosentin vuosivauhtia. Samaan aikaan myös kiinteiden verkkojen puhelinminuutit tippuvat 10-15 prosenttia vuodessa.
Vuonna 1998 perinteisiä lankaliittymiä ja matkapuhelinliittymiä oli suurin piirtein yhtä paljon: kumpiakin 2,8 miljoonaa.
Viime vuona matkapuhelimia oli jo 4,7 miljoonaa ja lankaliittymien määrä oli painunut 2,6 miljoonaan.
Kotitalouksien lankapuhelintiheys on laskenut kymmenessä vuodessa 94 prosentista 64 prosenttiin.
Liikenne- ja viestintäministeriön uunituoreen selvityksen mukaan laajakaistayhteyksien nopea kasvu on pystynyt tähän mennessä kohtuullisen hyvin tasaamaan puhelinyhtiöiden jatkuvia menetyksiä lankapuhelinliikenteessä.
Laajakaista on paitsi mahdollisuus myös suuri uhka puhelinyhtiöille. Kotitaloudet eivät enää tarvitse perinteistä lankapuhelinliittymää juuri lainkaan, koska matkapuhelin on käytännössä jokaisella suomalaisella ja internet-liikenne käydään laajakaistaverkoissa.
"Osa kiinteän lankaverkon puheesta siirtyy laajakaistaliittymän puolelle eli käyttämään internet-verkkojen puhepalvelun teknologiaa VoIP:tä (Voice over Internet Protocol). Yhdysvalloissa kehitys on jo hyvässä vauhdissa ja sieltä se tulee myös Eurooppaan", kertoo liikenne- ja viestintäministeriön viestintäneuvos Kari T. Ojala.
Ojala vastaa Suomessa korkeimpana viranomaisena viestintäverkkojen valvonnasta ja lainsäädännöstä.
Ministeriö on tilannut toimitusjohtaja Terho Tikkasen johtamalta Tikon Consulting Oy:ltä tutkimuksen Kiinteiden verkkojen tulevaisuus, joka julkistetaan tänään perjantaina.
Ojala arvioi, että laajakaistan internet-teknologia haastaa perinteisen puheenvälityksen lankaverkoissa ja tuo Suomeenkin todellisen paikallispuhelukilpailun. Seuraukset voivat olla joillekin puhelinyhtiöille kohtalokkaita.
"Siksi me olemme tilanneet tutkimuksen, jotta esimerkiksi pienet puhelinyhtiöt huomaisivat, mitä nopea teknologian kehitys tuo tullessaan ja jotta ne osaisivat varautua ajoissa uuteen teknologiaan", muistuttaa Ojala.
Laajakaistan käyttö halpenee
Tähän saakka puhelinyhtiöt ovat pystyneet paikkaamaan lankapuhelinliikenteen menetyksiä laajakaistayhteyksien nopealla kasvulla sekä pitämällä laajakaistayhteyksien hinnat korkealla.
Liikenneministeriö kuitenkin arvioi, että laajakaistayhteyksien hinnat laskevat lähivuosina tuntuvasti, jolloin puhelinyhtiöille jää liikenteestä nykyistä vähemmän katetta. Samaan aikaan lankaliittymien määrä laskee edelleen.
Liikenne- ja viestintäministeriön syksyllä 2003 ilmestyneen tutkimuksen mukaan Suomi oli EU-maiden adsl- ja kaapelimodeemiyhteyksien hinnoittelussa kalliimmassa päässä eli sijaluvuilla 8. tai 9.
"Suomen sijoittuminen EU-tilastoissa ennakoi laajakaistaliittymien hintojen laskua, millä tulee olemaan merkittävä vaikutus teleyritysten talouteen", arvioi tutkimuksen vetäjä, toimitusjohtaja Terho Tikkanen.
Liikenne- ja viestintäministeriö on äskettäin julkaissut kansallisen laajakaistastrategian, jonka mukaan Suomessa pitäisi olla vuoden 2005 loppuun mennessä kaikki teknologiat huomioon ottaen miljoonaa laajakaistaliittymää.
Ministeriö ja sen alainen viestintävirasto säätelevät lankaliittymien, kuparikaapeleiden vuokraamista eli kiinteitä verkkoja omistavat puhelinyhtiöt eivät voi periä millaista vuokraa tahansa verkoissaan vierailevilta operaattoreilta.
Pelkkä hinta ei voi ohjata kehitystä
Oulun Puhelimen toimitusjohtaja Risto Siivola vakuuttaa, että kupari on ja pysyy puhelinverkoissa. Myös laajakaista käyttää sitä.
"Totta on, että perinteiset lankapuhelimet ja lankapuhelimista soittaminen menevät alas. Syynä on koko ajan kasvava matkapuhelinliikenne ja siellä taas vallitsee erittäin kova kilpailu, joka painaa hintoja alas. Myös internet-pohjaiset yhteydet modeemin kautta vähenevät nopeasti."
Siivola kertoo, että Oulun Puhelin on jo hyvissä ajoin laajentanut toimintaansa matkapuhelinmarkkinoille ja uusiin telepalveluihin. Se on lähtenyt myös mukaan paikallisten puhelinyhtiöiden omistamaan valtakunnalliseen matkapuhelinoperaattoriin Dna:han.
"Oulun ympäristö on erittäin tietointensiivistä seutua ja myös puhelinliikenteen pitää olla kehityksen kärjessä mukana. Kyllä me seuraamme ajan merkkejä."
Siivola kuitenkin pelkää, että viranomaiset painavat puhelinyhtiöiden saamat maksut verkkojen vuokraamisesta liian alas.
"Pelkkä hinta ei voi olla ainoa asia, jolla telealan kehitystä Suomessa ohjataan. Jos maksut (verkkojen vuokrauksesta) painetaan liian alas, se voi uhata Suomen asemaa tietoliikenteen ykkösmaana", painottaa Siivola.
Hän viittaa ajankohtaiseen keskusteluun viestintämarkkinalain uudistamisesta.
Siivolan mukaan puhelinyhtiöillä pitää olla näkymä ja varmuus, että kalliit investoinnit ovat pitkällä tähtäimellä kannattavia.
"Verkkoinvestoinnit ovat kymmenien vuosien investointeja. Puhelinyhtiöt ja myös rahoittajamme haluavat investoinneilta tuottoa."