Suurin osa meistä on joskus kokenut yllättävää kipua. Voi olla vaikeaa tietää, tulisiko kipuun reagoida välittömästi vai olisiko sittenkin parempi jäädä seuraamaan tilanteen kehittymistä. "Tulevaisuudessa hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon hakeutuminen helpottuvat, sillä terveydentilan seuraaminen muodostuu olennaiseksi osaksi avohoitoa", dosentti Esko Alasaarela Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osastolta kertoo.
Erityisen tärkeää terveydentilassa tapahtuvien muutosten seuraaminen on sellaisille henkilöille, jotka ovat vielä terveitä mutta vaarassa sairastua kroonisesti. Toinen tärkeä ryhmä ovat sairaalahoidosta kotiutetut potilaat, joiden tilassa voi tapahtua kiireellistä hoitoa vaativia muutoksia.
Alasaarelan mukaan hoitoennuste paranee huomattavasti, jos potilas saadaan hoitoon pari päivää aiemmin kuin nykyisin. "Lisäksi sairauksien puhkeaminen voidaan kokonaan pystyä ehkäisemään, kun potilaan terveydentilassa näkyviin muutoksiin reagoidaan nopeasti."
Ikääntyvä väestö ja alhainen syntyvyys pakottavat länsimaisen terveydenhuollon rakennemuutokseen. Iäkkäiden ja usein paljon hoitoa vaativien potilaiden määrä kasvaa samalla kun suuri osa hoitohenkilökunnasta tulee eläkeikään. Terveydenhuollon resurssit on jatkossa jaettava aiempaa useampien tarvitsijoiden kesken ilman, että hoidon korkea laatu laskee.
Langattoman teknologian käyttöönotto niin avohoidossa kuin muussakin terveydenhuollossa tarjoaa ongelmaan edullisia ratkaisuja. Teknologia ei yksin kuitenkaan tehosta toimintaa, vaan käytännön toimintatapoja on myös muutettava.
"Nykyisin ihmisten potilastiedot on tallennettu hajalleen eri järjestelmiin, eikä tieto kulje järjestelmien välillä", Alasaarela kertoo.
Tulevaisuudessa langattomat kotimittalaitteet lähettävät terveydentilaan liittyvät tiedot suoraan sairaalan tai terveyskeskuksen järjestelmiin jopa satojen kilometrien päähän. "Jatkossa hoitohenkilökunnan on mahdollista keskitetysti monitoroida avohoidon potilaiden tilannetta sekä tehdä lähetteitä ja hoitosuunnitelmia kertyneen tiedon perusteella", Alasaarela kuvaa.
Langaton monitorointi avohoidossa ei ole utopiaa, vaan muutamia tämän kaltaisia järjestelmiä on jo maailmalla toteutettu. "Esimerkiksi hampurilaisessa sairaalassa erikoisalan vastuulääkäri saa hälytyksen, mikäli järjestelmä on havainnut jonkun avohoidon potilaan tilassa muutoksen", Alasaarela kertoo.
Keskitettyjä, koko maan kattavia langattomia järjestelmiä ei kuitenkaan ole tehty. "Useimmissa maissa se on mahdotonta terveydenhuoltojärjestelmien pirstaleisuuden vuoksi", Alasaarela huomauttaa. Suomen järjestelmässä nämä ongelmat ovat Alasaarelan mukaan selvästi lievempiä.
Suomesta voisikin tulla langattomien avohoidon sovellusten kehitysympäristö koko maailman tarpeita ajatellen. "Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on edistyksellinen, tuottava ja tehokas myös maailmanlaajuisessa vertailussa", Alasaarela kertoo. "Lisäksi langaton teknologiaosaaminen on vahvuutemme."
"Esimerkiksi USA:ssa terveydenhuollon ratkaisuja tehdään markkinavoimien paineessa paljon lyhytnäköisemmin kuin Suomessa. Amerikkalaisissa sairaaloissa voi olla langattomat verkot, mutta niitä hyödyntää vain hallinto", Alasaarela kuvaa.
Henkilökohtaisten terveystietojen keskitetystä keräämisestä aiheutuva tietoturvariski voi pelottaa monia. "Riskit ovat todellisia ja niihin täytyy suhtautua vakavasti", Alasaarela myöntää. "Kuitenkin järjestelmästä saatavat edut peittoavat riskit", hän jatkaa ja huomauttaa, että tälläkin hetkellä vastaavia tietokantoja meistä on esimerkiksi pankkien järjestelmissä.
Suomalaiset potilaat hyötyvät langattomasta terveydenhuollosta monin tavoin. "Tärkein hyöty on sairauksien nopeampi ja tehokkaampi hoito, hoitojonot lyhenevät", dosentti Alasaarela valottaa.