Nivala Langaton tiedonsiirto auttaa jo maanviljelijöitäkin. "Ennen apulantaa saatettiin laittaa pellolle 'tunteella'. Täsmäviljelysovellukset kuitenkin muuttavat työn suunnitelmalliseksi ja taloudelliseksi, eikä apulantaa tarvitse kylvää turhaan", sanoo toimistopäällikkö Heikki Malinen Espotel Oy:stä.
APP-hankkeen uusin valloitus onkin kylvökone, jossa käytetään langatonta tekniikkaa. Tekniikan hyödyntäminen lähtee liikkeelle tietokoneella tehtävästä viljelysuunnitteluohjelmasta.
"Pelto jaetaan kartalla 10x10 metrin ruutuihin, joista jokainen sisältää tiedon apulannan ja siemenien määrästä. Ennen pellolle lähtöä viljelysuunnitelmat siirretään tietokoneelta langattomasti traktorin ohjaamossa olevan käyttölaitteen muistiin. Siirron aikana välimatka tietokoneen ja käyttölaitteen välillä voi olla sata metriä", selventää Malinen.
Vähentää työmäärää
ja tuo säästöjä
Viljelysuunnitelmaa käytetään suorakylvössä, joka vähentää työmäärää. "Yksi mies ja traktori pystyvät kylvämään isompia pinta-aloja, kun kylvöä edeltävää muokkausta ei tarvita."
Kylvössä satelliittipaikannus määrittelee koneen sijainnin, jonka jälkeen automatiikka säätää viljelysuunnitelman mukaisen apulanta- ja siemenmäärän pellon eri osiin.
Määrät tallentuvat myös käyttölaitteeseen, joka helpottaa kylvön jälkeistä raportointia. Tietojen siirto tietokoneen viljelysuunnitelmaan tapahtuu jälleen langattomasti.
Käyttölaitteen suunnittelussa liikkeelle on lähdetty maanviljelijän näkökulmasta. Tarkoituksena on ollut vähentää maanviljelijän työmäärää sekä tehdä laitteesta tarkka ja helppokäyttöinen.
"Muihin ohjelmiin verrattuna uutta on langattomuus ja satelliittipaikannus. Maanviljelijän ei tarvitse käsin ohjelmoida kylvötietoja eikä kylvötöiden jälkeen miettiä kylvömääriä."
"Langattomuus tuo myös taloudellista etua. Kun tuloihin ei enää pystytä vaikuttamaan, voidaan menoista karsia täsmäviljelyn avulla", sanoo tuotantojohtaja Jari Huotari Vieskan Metalli Oy:stä.
Mallikappaleen toteuttajat uskovat järjestelmän yleistyvän nopeasti. "Järjestelmän ja laitteiden hinta ei ole este. Lähes jokaiselta viljelijältä löytyy jo tietokone ja suorakylvökoneissa on mekaniikka valmiina. Uskon, että järjestelmän yleistymiseen ei mene edes vuotta", arvelee Malinen.
APP-hankkeessa ovat mukana Vieskan Metalli, Espotel, Centria, Chydenius-Instituutti, Oulun yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, RFM-Polis ja Jokilaaksojen Pelastuslaitos.