Lan­ga­ton netti leviää ha­ja-alueil­le

Langaton laajakaista on parantamassa syrjäseutujen tietoyhteyksiä. Koko maan on määrä olla langattoman verkon piirissä 2009 lopussa. Verkon rakentaminen alkoi ruuhka-Suomesta ja Lapista. Kiivaimmin rakennetaan tukiasemia tällä hetkellä itäiseen Suomeen.

Reijo Pitkänen on hyvin perillä tietokoneista ja on asentanut kaikki laitteensa itse.
Reijo Pitkänen on hyvin perillä tietokoneista ja on asentanut kaikki laitteensa itse.
Kuva: Hentilä Anne

Langaton laajakaista on parantamassa syrjäseutujen tietoyhteyksiä. Koko maan on määrä olla langattoman verkon piirissä 2009 lopussa. Verkon rakentaminen alkoi ruuhka-Suomesta ja Lapista. Kiivaimmin rakennetaan tukiasemia tällä hetkellä itäiseen Suomeen.

Langattomalla laajakaistalla tarjotaan mahdollisuus päästä tietoverkkoon kiinteän verkon ja 3G-verkon peittoalueiden ulkopuolella. Valtioneuvoston Digita Oy:lle myöntämän toimiluvan ehtona on, että verkko kattaa koko maan 2009 loppuun mennessä. "Tästä pidämme kiinni", kertoi Pohjois-Suomen aluepäällikkö Tuomo Romakkaniemi.



Yksittäisiä talouksia jää verkon ulkopuolelle


Inari saadaan verkkoon huhtikuun lopussa. Muista uusista tukiasemista Pohjois-Suomessa Romakkaniemi ei tällä hetkellä pysty antamaan tietoa. "Digita ei yksin tee rakentamispäätöksiä. Olemme tässä vain verkko-operaattori ja teemme yhteistyötä palveluoperaattoreiden kanssa. Purnausta on herättänyt, se miksi langatonta verkkoa rakennetaan sinne, missä muitakin palveluita jo on. Asemia rakennetaan sinne, missä kysyntää on, koska bisneksestä kuitenkin enemmän on kyse."

Vaikka verkosta tulee maan kattava, ihan jokainen suomalainen ei sen toimialueella tule olemaan. "Jos aletaan halkoa hiuksia, niin esimerkiksi jossain Inarissa tiettömän taipaleen takana asuvalle langatonta ei voida tarjota. Kaukana kaikesta olevat taloudet jäävät pois, mutta ne ovat yksittäisiä tapauksia."

Digitalla on hyvinkin tarkat tiedot asutuksesta ja loma-asunnoista ja siitä, missä ei nyt ole tietoverkkopalveluita. "Ongelma on, se, että missä nyt ei näitä palveluita ole, siellä väestöpohja on hyvin pieni."

Langattomassa laajakaistassa signaalin kulkuun vaikuttavat maastonmuodot. On paikkoja, joissa verkkoyhteys ei toimi hyvin, mutta ne ovat kaukana nykyisistä tukiasemista. Niitä on Oulun ja Lapin lääneissä nyt joitakin kymmeniä. Yhden tukiaseman toimintasäde on muutamia kymmeniä kilometrejä maastosta riippuen. Digita käyttää jo olemassa olevia omia tai vuokra-asemia, jos ne ovat sopivalla paikalla. Uusiakin kuitenkin rakennetaan.



Posio halusi
verkkoon etuajassa


Posion kunta sai viime vuoden lopussa langattoman laajakaistan ensimmäisenä kuntakokoluokassaan Lapissa. Siellä verkon rakentamista aikaistettiin. "Täällä oli kyläkohtaisesti tehty paljon langallisia ratkaisuja. Päätimme sitten, että niitä ei enää tehdä, vaan odotellaan langatonta. Kun sen tulo tuntui venyvän, kunta alkoi neuvolla aikataulun nopeuttamiseksi. Yhteistyösopimus Digitan ja palveluoperaattorin kanssa syntyi melko kivuttomasti", kertoo kunnanjohtaja Mika Riipi.

Kunta osallistui itse kahden tukiaseman kustannuksiin. Ratkaisulla tuetaan sivukylien asukkaiden ja yritysten toimintamahdollisuuksia ja myös vapaa-ajan asumista. Kunnassa on yli 2 000 loma-asuntoa. "Olemme halunneet vahvistaa Posion mökkikuntaimagoa. Loma-asukkailta onkin tullut paljon hyvää palautetta langattomasta."

Riipi pitää langatonta laajakaistaa perusratkaisuna haja-asutusalueilla. Siellä toimiville yrityksille langattoman yhden megan nopeus voi kuitenkin olla pullonkaula.

Ilmoita asiavirheestä