Kairanmaan alueen tärkein vesistö, Lamujärvi ja -joki ovat olleet kuivan kesän aikana surullista nähtävää. Keväällä kampanjoivat järven rannan asukkaat säännöstelyn haittoja vastaan, nyt kiertää nimilista joen pelastamisen puolesta.
Lamujoen niskalla komeana kuohunut, taimenenkin kotivedeksi kelvannut Lapinkoski kahlittiin lähes 40 vuotta sitten. Koskenniska puhkaistiin kanavalla ja Lamujärven vesien lukoksi valettiin betonipato. Säännöstelyllä haluttiin eroon jokivartta vaivanneita kevättulvista.
"Mielestämme pato voitaisiin purkaa ja rakentaa tilalle koski pohjapatoineen. Siinä saataisiin aivan valtatien varteen samalla komea kalastuspaikka. Nykyistä patoa ei tarvita, koska jokivarressa ei enää ole viljelyksiä, joille tulvista olisi haittaa. Tulva on myös luonnon oma keino puhdistaa jokea", sanoo Siikajoen kalastusalueen isännöitsijä Sulo Heikkinen.
Heikkinen tähdentää, ettei Lamujärven rannalla asuvien tarvitse olla asiassa jokivarren asukkaiden vastapelureita. Rääseiköksi kuivuneen joen pelastamista vaativat uskovat, että sopivaan korkeuteen rakennettu pohjapato riittää turvaamaan tarpeeksi vettä niin järveen kuin jokeenkin.
Kansanliikettä joen puolesta herättelevä Maire Pirttisalo sanoo, ettei Lamujärven asukkailla ole oikeutta vaatia järven korkeutta säädeltäväksi jokivarren kustannuksella.
"Jokivarressa on asuttu satoja vuosia, järven rannalla on lähinnä hiljattain rakenettuja loma-asuntoja", Pirttikoski muistuttaa.
Virkistyskäyttö nollassa
Lamujoki-Ojalankylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Urho Kamunen kertoo, että vielä 1980-luvulla Lamujoen vettä käytettiin yleisesti talousvetenä. Nyt vesikasvillisuus on lisääntynyt, eikä edes kalastus tai uiminen ole monin paikoin mahdollista.
"Turvetuotannolla ja ojituksilla on myös osansa vesistön huonontuneessa tilassa. Nyt turvetta ei enää tule paljon valumavesien mukana, mutta ilmassa sitä kyllä kulkeutuu ajoittain järven pinnalle", Kamunen sanoo.
Kamusen mielestä padon haittoja lisää se, että vesi virtaa padosta läpi alakautta. Näin jokeen valuva vesi on talvella liian lämmintä: uoma pysyy sulana ja rehevöityminen lisääntyy.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle Lamujärven ja -joen ongelmat ovat tuttuja. Talossa on myönnetty, että nykyään patoa tuskin enää rakennettaisiin. Säännöstelyn purkaminen on insinööri Eero Nuortimon mukaan kuitenkin hyvin epätodennäköistä.
"Nyt juoksutus padosta on puolen kuutiometrin luokkaa, mutta kevään tulvilla vettä valuu alas jopa 30 kuutiometriä sekunnissa. Pelkkä pohjapato ei riitä, sillä se ei estäisi tulvan haittoja. Kalatien rakentamista nykyisen padon yhteyteen kyllä voidaan harkita."
Nuortimon mukaan Lamun vesiongelmat ovat seurausta poikkeuksellisen kuivasta vuodesta. Normaalina vesivuosina valituksia veden vähyydestä ei hänen mukaansa ole juuri kuultu.