Bensiinikauppiaat ovat huolissaan bensiinin hävikistä. Sitä vievät ensinnäkin rosvot huoltoasemilta, kun jättävät tankkauslaskunsa maksamatta, mutta suurin murhe koituu bensiinin lämpötilahävikistä.
Bensiini on voimakkaasti supistuva ja laajeneva neste. Se lähtee öljynjalostamolta eteenpäin lämpimänä, jopa kuumana. Kun bensiini on toimitettu huoltoaseman säiliöön, lämpötila on voinut tippua matkalla jopa parikymmentä astetta. Huoltoaseman säiliössä bensiini on noin viisiasteista.
Polttoaineet mitataan ja niistä maksetaan vero 15 asteen lämpötilan mukaan jo öljy-yhtiön jalostamolla tai varastolla eli EU-direktiivin mukaisesti. Suomessa vuotuinen keskilämpötila on kuitenkin vain kahdeksan astetta, mikä bensiinikauppiaiden mielestä olisi oikeampi mittauslämpötila.
Kauppiaat laskevat, että lämpötilan vaihtelu aiheuttaa heille yhteensä lähes 50 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset, kun bensiini mitataan ja verotetaan liian lämpimänä. Lämpötilahävikin vuoksi he saavat vähemmän tavaa kuin tilaavat. Suomessa toimii lähes 1 900 huoltoasemaa.
Tankkaus jopa
32-asteisena
Bensiini tankataan varastolla noin 25-asteisena ja öljynjalostamolla jopa 32-asteisena säiliöautoihin, jotka kuljettavat polttoaineen huoltoasemille. Säiliöauto kuljettaa bensiiniä keskimäärin 100 kilometrin matkan.
Sen pidempiä kuljetuksia ei tarvita, koska öljy-yhtiöillä on kautta Suomen alueelliset varastot, joihin polttoaine kuljetetaan laivoilla tai junilla. Säiliöauton täytön aikana bensiini supistuu noin neljä astetta. Kuljetuksessa se supistuu lisää noin kolme astetta. Kuumana kesäpäivänä bensiini voi myös laajentua.
Kun säiliöauto kurvaa huoltoasemalle ja pudottaa lastinsa kauppiaan säiliöön, bensiini supistuu yhä, sillä aseman säiliön keskilämpötila on noin viisi astetta. Huoltoasemilla kauppias myy bensiininsä yleensä noin viiden asteen lämpöisenä.
Suomen bensiinikauppiaiden liiton toimitusjohtaja Sirpa Kekäläinen kertoo, että yhden asteen lämpötilan lasku 10 000 bensiinilitran erässä on 12 litraa. Jokainen aste kylmempään vie aina tuon litramäärän. Sama supistumisilmiö koskee myös diesel-öljyä.
"Tutkimuksemme mukaan polttoaineen lämpötilasta johtuva kokonaishävikki on vuodessa keskivertokauppiaalla noin 26 000 litraa eli hieman yli 25 000 euroa, jos kauppias myy polttoaneitta 1,3 miljoonaa litraa vuodessa", selvittää Kekäläinen.
Pohjois-Suomessa hävikit voivat olla vielä suurempi kuin Etelä-Suomessa, sillä pohjoisessa kuljetusmatkat ovat pitkiä.
"Säiliöauto tankataan illalla ja ajetaan perille vasta seuraavana päivänä. Auton säiliössä lämpötila voi nousta kuumana kesäpäivänä lähes 30 asteeseen. Toisaalta kylmä talvi kompensoi Pohjois-Suomen olosuhteita, sillä silloin suuria lämpötilavaihteluita kuljetuksissa ei juurikaan synny. Pohjoisiin varastoihin Vaasaan, Kokkolaan, Ouluun ja Kemiin öljytuotteet kuljetetaan meritse", kertoo Kekäläinen.
Bensiinikauppiaat ovat vierailleet kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) luona ja kertoneet tälle lämpötilahävikin aiheuttamasta tulojen menetyksestä. Kekäläisen mukaan ministeri on luvannut selvittää asian ja tarvittaessa puuttua vääristävään mittauslämpötilaan.
Kauppiaat ja öljy-yhtiöt
mittaisivat 8 asteessa
Lämpötilahävikki koskee myös öljyllä lämpiäviä omakotitaloja.
Bensiinikauppiaat haluaisivat, että bensiini mitataan kahdeksan asteen lämpötilassa, jolloin se vastaisi parhaiten Suomen todellisia olosuhteita.
Kauppiaat ovat vedonneet öljy-yhtiöihin, jotta ne tulisivat vastaan ja maksaisivat puolet lämpötilahävikistä. Öljy-yhtiöt myöntävät, että hävikki on todellinen, mutta niiden mukaan lämpötilahävikki sisältyy jo hintaan.
Öljy-yhtiöitä edustava Öljy- ja kaasualan keskusliitto on bensiinikauppiaiden kanssa yhtä mieltä siitä, että oikea polttoaineiden mittauslämpötila olisi kahdeksan astetta.
Kekäläinen kertoo, että bensiinikauppiaat haluaisivat öljy-yhtiöiden säiliöautoihin niin sanotut pudotusmittarit, joita niissä ei nyt ole. Pudotusmittari näyttäisi lastin tarkan määrän, mutta sen kautta säiliön täyttäminen kestää kauemmin ja säiliöautojen kuljettajat eivät sitä halua.
Bensiinikauppiaat odottavat, että hallitus muuttaisi polttoaineverolakia niin, että mittauslämpötila laskettaisiin kahdeksaan asteeseen.
Muissa Pohjoismaissa verolakeja voidaan soveltaa joustavammin kuin Suomessa.